”Niin kuin oli olemassa lauseita, jotka eivät olleet totta eivätkä valhetta, ja asioita, jotka olivat olemassa, mutta joita ei suoraan havaittu – kuten äärettömyys –, samoin oli olemassa sielun tosiasioita, joita oli mahdoton ymmärtää. Ne kuitenkin nähtiin. Ne koettiin. Niiden seuraukset olivat kaikkien havaittavissa.”
Nimi
Umbra toi minulle mieleen varjon ja
kun tarkistin, niin varjoa se tarkoittaakin, latinaksi. Krohnin Umbra on lääkäri, mutta hieman varjon
lailla, ilman ystäviä, hän kulkee ja tarkkailee muita.
Umbra
on pohtinut äärettömyyttä lapsesta lähtien. Äärettömyyden lisäksi häntä
askarruttavat paradoksit Schrödingerin kissasta loogisiin: ”Seuraava lause on
totta. Edellinen lause ei ole totta.”
Pienessä
kirjassa tapahtuu huomaamatta oikeastaan paljon. Umbralla on poikkeuksellisia potilaita, jotkut jopa surrealistisia.
Äärettömyys ja paradoksit ovat kuitenkin keskiössä.
Kiehtova
kirja. En edes kuvittele, että ymmärsin sitä, mutta siitä huolimatta Umbraan syventyi lukiessaan
harvinaisella tavalla.
Leena
Krohn: Umbra
WSOY 1990, 153 s.
Tämä kuulostaa hienolta kirjalta. Krohn ansaitsisi enemmänkin lukijoita.
VastaaPoistaOlen aivan samaa mieltä. Olen lukenut aikaisemmin vain Tainaronin, josta pidin paljon.
PoistaOstin tämän kirjamessuilta. Monta Krohnia vielä lukematta, mutta jos vaikka tämän lukisi ennen kuin keväällä ilmestyy uusin teos. Olin syksyllä Prosak-tapahtumassa kuuntelemassa Krohnia. Hän puhui fiksuja ja luki otteet tulevasta kirjastaan. Vaikutti kiehtovalta.
VastaaPoistaMinäkin löysin Umbran kirjamessuilta. Pitäisi tosiaan lukea lisää Krohnia.
PoistaTuota en ole lukenut. Pidän erityisesti Krohnin Daturasta, Mitä puut tekevät elokuussa sekä Tainaronista. Ilahduin, että ensi vuonna tulee uusi kirja.
VastaaPoistaSinä oletkin lukenut paljon Krohnia. Hyviä suosituksia.
PoistaJa minähän tunnetusti pidän tästä, ja olen lukenut useampaan kertaan...
VastaaPoistaMuissakin Krohnin kirjoissa on tunnelmaa että se jokin on aivan sormien ulottuvilla mutta silti pakenee, ja tässä se on keskiössä, tavoitellaan asioita jotka ovat käsitteinä ymmärrettäviä (ikuisuus, paradoksit, etiikka, tekoäly, rakkaus, kunnoitus, elämä...) mutta joihin ei silti saa otetta.
Muistankin, että Umbra on sinun suosikkejasi. Huomaan myös kommentistasi, että olet todella ajatellut tätä kirjaa.
Poista