Ruotsalainen Torgny Lindgren on niitä
kirjailijoita, joiden tuotantoon olen aikonut tutustua, mutta en ole saanut
aikaiseksi. Nyt lopulta, Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteen innoittamana, lainasin Lindgrenin
romaanin Kimalaisen mettä, josta hän
sai aikanaan August-palkinnon.
Mutta, mutta… Tähän kirjaan en oikein päässyt
sisälle. Se oli aika outo ja osin jopa vastenmielinen.
Kirjassa on kolme henkilöä,
kuolemaisillaan olevat veljekset Hadar ja Olof sekä nimetön ”hän”, pyhimyksistä
kirjoittava nainen, joka juuttuu pitämänsä esitelmän jälkeen Hadarin taloon.
Hadarilla on syöpä ja Olofilla huono sydän. Veljekset vihaavat toisiaan, eivät
ole puheväleissä ja odottavat kumpikin toisen kuolemaa taloissaan, jotka ovat
näköetäisyydellä. Kirjailija päätyy huolehtimaan heistä molemmista ja veljekset
kertovat hänelle pikku hiljaa elämäntarinaansa. He muistavat kaikki tapahtumat
eri tavalla. Muutenkin he ovat toisilleen vastakkaisia, Hadar pitää suolaisesta
ja Olof elää makealla.
Kirjailijalla on tekeillä teos pyhimyksestä
nimeltä Kristoforos. Veljeksiä hoivatessaan hän käyttäytyy itse samalla tavalla
kuin Kristoforos on legendojen mukaan käyttäytynyt. Hoitaminen on aika inhottavaa puuhaa kaikkine hajuineen ja
ruumiinnesteineen.
Kirja
on lyhyt ja tiivis, mutta
minulle jäi epäselväksi, mitä tällä halutaan sanoa. ”Ihminen on, mitä esittää”?
Elämä on ”absurdin yksinkertaista ja tarkoituksetonta”?
Muut ovat ymmärtäneet tämän kirjan minua
paremmin. Sara piti sitä mestariteoksena ja Minna lumoutui.
Torgny Lindgren: Kimalaisen mettä
Suomentanut Rauno Ekholm
Tammen Keltainen kirjasto 1996, 161 s.
Ruotsinkielinen alkuteos Hummelhonung 1995
Kiva että olet löytänyt Torgny Lindgrenin. Olen itse lukenut kaksi hänen kirjaansa ja täytyy myöntää että nekin olivat jotenkin vaikeasti tartuttavia. Omituisia ja jollain tapaa jopa "kieroutuneita". Silti kyllä pidinkin niistä. Aina ollaan jotain tarinan aikana tekemässä, jopa jotain ylimääräistä tarinan ohessakin. Tätä Kimalaisen mettä en ole lukenut. Sen sijaan hyllyssä on odotellut jo pitkään Bat Seba ja Totuuden ylistykseksi.
VastaaPoistaMielenkiintoista Lindgrenissä on se, että hän on Ruotsin akatemian jäsen ja näin ollen on yhtenä päättämässä kirjallisuuden Nobel-palkinnoista.
Onpa mukava kuulla, että Lindgrenin kirjat ovat sinustakin jotenkin omituisia, joten en ole ainoa. Aion kyllä kokeilla jotakin toista Lindgrenin kirjaa, joskus myöhemmin.
PoistaMinulla on muutama hyllyssä, mutta en ole rohjennut vielä tarttua T. Lindgrenin kirjoihin. Tarina vaikuttaisi kiinnostavalle.
VastaaPoistaTarinahan on yksi versio kaksoisolentoteemasta. Lindgren on arvostettu kirjailija, joten häntä kannattaa kokeilla.
PoistaTämä oli kyllä omituinen ja suorastaan outo kirja.
VastaaPoistaNiinpä oli. Olen suorastaan helpottunut, kun löytyy muita, jotka ovat samaa mieltä kanssani.
PoistaAi niin, kirjallinen retki Pohjoismaissa. Tämä haaste onkin ihan päässyt unohtumaan, hyvä kun palautit sen mieleen.
VastaaPoistaSen perusteella, mitä kirjoitit ja mitä muut ovat kommentoineet, tämä teos alkaa vaikuttaa siinä määrin kummalliselta, että alkaa jo mennä kiinnostuksen puolelle. :)
Jos haluat lukea jossain määrin kummallisen kirjan, niin tämä sopii!
PoistaOuto, kummallinen ja vastenmielinen - kyllä. Ja kuitenkin omalla tavallaan aivan valtavan hieno! :) Tämä arviosi oli hyvä muistutus siitä, että Lindgreniä pitäisi lukea lisääkin.
VastaaPoistaMinä en jotenkin löytänyt tästä kirjasta sitä hienoutta, jonka sinä ja Minna löysitte. Aion kyllä kokeilla Lindgreniä uudestaan.
PoistaEn ole lukenut tätä nimenomaista kirjaa, mutta pari muuta Lindgreniä olen lukenut ja niistä Doren raamattu on jäänyt mieleeni erittäin vaikuttavana teoksena (tosin en enää muista, miksi pidin sitä vaikuttavana, kun lukemisesta on kuitenkin aikaa). Muistissa-kirjan arviossa olen näköjään todennut, että kirjailija katsoo maailmaa omituisesta, vinoutuneestakin näkökulmasta, joten outous ja kummallisuus varmaan ovat sitten tämä kirjailijan tavaramerkkejä. Kokeilepa joskus lukea Doren raamattu, jos se avautuisi paremmin kuin tämä teos.
VastaaPoistaKiitos vinkistä! Dorén raamattu minulla on ollutkin mielessä. Sitä ovat kehuneet muutkin.
Poista