Sandor Petőfi: János sankari

Sándor Petőfi on Unkarin kansallisrunoilija. Kansallisrunoilija kuulostaa arvokkaalta ja vakavalta. Niin sitä voi erehtyä. Hyönteisdokumentti-blogissa oli hieno kirjoitus Petőfin runoelmasta János sankari. Siitä sai käsityksen, että ainakin János sankari on hauska ja kepeä. Nyt luettuani runoelman tiedän, että näin on.

Tarkempi kuvaus kannattaa katsoa Hyönteisdokumentista, mutta lyhyesti János sankari kertoo maissipellosta lapsena löydetystä Maissi-Jancsista, joka joutuu lähtemään pois kotikylästä hukattuaan osan isäntänsä lampaista, kun vietti aikaa armaan Iluska-neidon kanssa. Poika liittyy husaareihin, sotii Ranskassa turkkilaisia vastaan ja pelastaa kuninkaan tyttären. Siitä nimi János sankari. János ei halua prinsessaa vaimokseen, vaan palaa seikkailujen kautta kotikylään Iluskan luo. Rakas Iluska on tällä välin kuollut, mutta herää henkiin ihmeen kautta.

Runoelmassa parasta on sen herkullinen kieli. Otto Mannisen suomennos on oivaltava. Vaikka tarinassa on julmuutta ja suruakin, sen henki on kevyt. Hymyilin lukiessani moneen kertaan. Tehokeinona on usein liioittelu.

Nakkelee hänt’ aallot kohti taivaan napaa,

harjoin pilven reunan ripsuihin jo tapaa;

János sankaripa nopeasti noihin

kiinni kimmertäytyi pilven hetuloihin.

Kaksin käsin kiinni tarttui tanakasti,

siinä pinnistellen riippui siihen asti,

kunnes kulki pilvi meren rantamalle,

hänet kalliolle kantoi korkealle.

Jos saatte käsiinne Petőfin János sankarin, niin suosittelen: lukekaa!

Sándor Petőfi: János sankari

Suomentanut Otto Manninen

WSOY 1926, 104 s.

Unkarinkielinen alkuteos János vitéz 1845