Sándor
Petőfi on Unkarin kansallisrunoilija. Kansallisrunoilija kuulostaa arvokkaalta
ja vakavalta. Niin sitä voi erehtyä. Hyönteisdokumentti-blogissa oli hieno
kirjoitus Petőfin runoelmasta János sankari.
Siitä sai käsityksen, että ainakin János
sankari on hauska ja kepeä. Nyt luettuani runoelman tiedän, että näin on.
Tarkempi
kuvaus kannattaa katsoa Hyönteisdokumentista, mutta lyhyesti János sankari kertoo maissipellosta
lapsena löydetystä Maissi-Jancsista, joka joutuu lähtemään pois kotikylästä
hukattuaan osan isäntänsä lampaista, kun vietti aikaa armaan Iluska-neidon
kanssa. Poika liittyy husaareihin, sotii Ranskassa turkkilaisia vastaan ja
pelastaa kuninkaan tyttären. Siitä nimi János sankari. János ei halua
prinsessaa vaimokseen, vaan palaa seikkailujen kautta kotikylään Iluskan luo.
Rakas Iluska on tällä välin kuollut, mutta herää henkiin ihmeen kautta.
Runoelmassa
parasta on sen herkullinen kieli. Otto Mannisen suomennos on oivaltava. Vaikka
tarinassa on julmuutta ja suruakin, sen henki on kevyt. Hymyilin lukiessani
moneen kertaan. Tehokeinona on usein liioittelu.
Nakkelee hänt’ aallot kohti
taivaan napaa,
harjoin pilven reunan ripsuihin
jo tapaa;
János sankaripa nopeasti noihin
kiinni kimmertäytyi pilven
hetuloihin.
Kaksin käsin kiinni tarttui
tanakasti,
siinä pinnistellen riippui siihen
asti,
kunnes kulki pilvi meren
rantamalle,
hänet kalliolle kantoi korkealle.
Jos
saatte käsiinne Petőfin János sankarin, niin suosittelen: lukekaa!
Sándor Petőfi: János sankari
Suomentanut Otto Manninen
WSOY 1926, 104 s.
Unkarinkielinen alkuteos János
vitéz 1845
Pitää laittaa muistiin, kansikuvakin on viehättävä:)
VastaaPoistaMinulla oli luettavana vuoden 1926 kirja, jonka hieman nuhruisesta kannesta välittyy vanha aika.
PoistaMukava että pidit :)
VastaaPoistaJa samoissa tunnelmissa, tarinassa on julmuutta mutta tarinoinnissa ja kielessä kepeyttä ja huumoria...
Pidin kovasti. Kiitos!
Poista