Kuukauden nobelisti Dario Fo: Can't Pay? Won't Pay! ja Ei makseta! Ei makseta! Hkt:ssa

Dario Fo kuoli viime kuussa samana päivänä, jolloin ilmoitettiin tämän vuoden nobelisti Bob Dylan. Olin jo aikaisemmin ostanut lipun Helsingin kaupunginteatterin esitykseen Ei makseta! Ei makseta! ja aloittanut näytelmän lukemisen. Valitettavasti jouduin lukemaan sen englanniksi.

Can’t Pay? Won’t Pay!

Can’t Pay? Won’t Pay! on farssi ja sen huumori perustuu farssiin kuuluvasti väärinkäsitykseen. Luettuna väärinkäsitys tuntui yliampuvalta, mutta yliampuviahan farssit ovat. Näyttämöllä hauskuus riippuu toteutuksesta.

Dario Fon tapaan farssiaineksen takana on vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Hinnat nousevat, ruoka on kallista, rahat eivät riitä vuokraan. Hallitus ei välitä kansasta, eivätkä ammattiliitot jäsenistään. Yhden päähenkilön sanoin:

”What is quite clear is that it’s no good working people waiting for the government to do something, the union’s intervention and a good word from your party. We have to stop expecting a white paper from the government and a strongly worded declaration of intent from the union every time we want to turn round and have a piss! If we don’t do things for ourselves, then no one will.”

Näytelmä on 1970-luvulta, mutta sen käsittelemät ongelmat ovat ajankohtaisia. Ajatellaanpa vaikka ruuan hintaa Suomessa tai Helsingin vuokratasoa. Viittaukset Maon pieneen punaiseen kirjaan, Karl Marxiin ja kommunistiseen puolueeseen voi jättää pois, mutta vähän modernisoimalla tästä näytelmästä saa hyvän satiirin nykymenosta. Näiden odotusten kanssa menin katsomaan Helsingin kaupunginteatterin esitystä.

Ei makseta! Ei makseta!

Repliikkeihin olikin saatu sujuvasti mukaan halpuuttaminen, yt-neuvottelut ja muuta ajankohtaista. Mukana oli poliisiorganisaation huono tiedonkulku, ja facebook mainittiin. Kommunistinen puolue oli vaihdettu SDP:ksi. Yhteisöllisyyttä korostettiin, mutta se ei sentään tarkoittanut some-yhteisöllisyyttä, vaan alkutekstin mukaista ihmisten yhteistä toimintaa. Tapahtumiltaan näytelmä seurasi yllättävänkin tarkasti englanninkielistä versiota, johon olin tutustunut.

Esitys itse ei aivan loksahtanut paikoilleen. Siinä oli hauskoja kohtia ja yleisöstä irtosi jopa joitakin väliaplodeja. Ongelmat liittyivät lähinnä näyttelijäntyöhön. Farssi on vaikea laji.

Dario Fo: Can’t Pay? Won’t Pay!

Kirjassa Plays: 2, Methuen Drama 1997
Englanniksi kääntänyt Lino Pertile
Helsingin kaupunginteatterin esitykseen suomentanut ja sovittanut Pentti Järvinen

Italiankielinen alkuteos Non si paga! Non si paga! 1974