Leena Parkkinen: Galtbystä länteen

Kirjassa on räväkkä aloitus, kun yli 80-vuotias Karen estää huoltoaseman amatöörimäisen ryöstön. Keikalta Karenin matkaan tarttuu nuori raskaana oleva Azar.

Karenin nuoruudessa tapahtui rikos, joka vaikutti hänen loppuelämäänsä. Karen ei koskaan hyväksynyt virallista totuutta. Nyt hän on lähtenyt selvittämään, mitä todella tapahtui vuonna 1947. Azarista hän saa apulaisen.

Karen on kotoisin pieneltä saarelta Korppoosta länteen. Sinne, vanhaan kotitaloonsa hän suuntaa. Karen ja Azar vaikuttavat yhteismitattomalta parilta, mutta on yksi asia, joka yhdistää heitä: ulkopuolisuus. Karenin isä oli eläinlääkäri ja äiti hienohelmana pidetty turkulainen. Perhettä ei hyväksytty saarelaisiksi. Azar on syntynyt Suomessa, mutta hänen vanhempansa ovat iranilaisia. Hänellä on kavereita, mutta hän ei ole koskaan päässyt täysin sisälle heidän piireihinsä. Kirjassa liikutaan monella aikatasolla ja myös Azarin elämän kipupisteet selviävät, vaikka painotus on Karenissa. Joissakin Karenin ja Azarin välisissä kohtauksissa on jopa häivähdys groteskia huumoria.

Galtbystä länteen ei ole varsinaisesti rikosromaani, vaikka edeltä voisi saada sellaisen käsityksen. Tärkeintä kirjassa on sisarusten välinen kiintymys. Karen ja isoveli Sebastian. Sebastian oli Karenille tärkeintä maailmassa.

”Mutta Karen rakastaa Sebastiania, rakastaa niin kuin rakastetaan ruumiinosaa tai rumaa nukkea. Pohtimatta edes mistä se johtuu. Sebastianin rakastaminen oli itsestäänselvyys, parasta hänessä, se mikä Karenissa oli Kareninta.”

Luin aikaisemmin tänä vuonna Parkkisen esikoisromaanin Sinun jälkeesi, Max, jonka mielikuvituksellisuus ihastutti. Galtbystä länteen on tavanomaisempi, vaikka tässäkin on pitkä aikaskaala, monenlaisia henkilöitä ja erikoisia sivuhahmoja pirtukeisarista näkin sisareen. Päähenkilönä nuoruuteensa palaava vanha nainen ei ole yhtä omaperäinen kuin siamilaiset kaksoset edellisessä kirjassa. Galtbystä länteen on kuitenkin hyvä kirja ystävyydestä, kaipuusta ja ulkopuolisuudesta, ulkopuolisuudesta monella tasolla.

Kirjasta on runsaasti postauksia. Esimerkiksi Kulttuuri kukoistaa -blogin Arjasta ainesosia on vähintäänkin riittävästi, mutta niiden sekoitus jää hieman laimeaksi, kun taas P. S. Rakastan kirjoja -blogin Sari piti kirjaa yhtenä ilmestymisvuotensa parhaista ja vaikuttui erityisesti saaristolaisyhteisön kuvauksesta.

Leena Parkkinen: Galtbystä länteen

Teos 2013, 339 s.

***********

Helmet-haaste: kohta 23. Kirjassa on mukana meri.