Kuukauden nobelisti Ivo Andrić: Drina-joen silta

Drina-joen silta on nykyisessä Bosnia-Hertsegovinassa, mutta rakennusaikaan alue kuului Turkin sulttaanikuntaan (Osmanien valtakuntaan). Silta valmistui vuonna 1577. Kirja ulottuu rakentamisajasta vuoteen 1914. Andrić oli kotoisin Višegradin kaupungista, jonka kahta puolta silta yhdistää. Kaupungissa on säilynyt siltaan liittyviä myyttisiä tarinoita ja Andrić on käyttänyt niitä hyväkseen. Kirjan alaotsikkona onkin Višegradin kronikka.

Sillan rakennutti Mehmed pašša Sokoli, joka oli alun perin bosnialainen. Hän nousi sulttaanin hovissa suurvisiiriksi eli valtakunnan korkeimpaan virkaan. Sillan tarkoitus oli yhdistää länsi Konstantinopoliin. Juuri sillan rakentamiseen liittyy edellä mainittuja myyttejä. Niiden mukaan sillan valmistuminen vaati esimerkiksi kaksospoikien muuraamisen sen sisään. Osa paikallisista vastusti rakentamista ja häiritsi rakennustöitä. Jos tihutöistä jäi kiinni, rangaistus oli ankara, pään katkaisu tai vieläkin kamalampi eli kuolema seivästämällä.

”Varmaa on kuitenkin, että kaupunkilaisten elämän ja tämän sillan välillä on läheinen ja vuosisatainen side. Niiden kohtalot ovat niin toisiinsa kietoutuneet, että niitä voidaan ajatellakin ja niistä kertoa vain toistensa yhteydessä. Sen tähden tarina sillan synnystä ja vaiheista on samalla kertaa kertomus kaupungin ja sen asukkaiden elämästä sukupolvesta toiseen, ja kaikkien kaupunkia koskevien kertomusten kautta kulkee yhtenäisenä linjana kivinen silta, jonka yhdentoista holvin ylle kohoaa keskellä kapijan kruunu.”

Kapija on sillan puolivälissä oleva levennys, jonka sofalla kaupunkilaiset rauhallisina aikoina istuskelivat iltaa viettämässä ja tuttavia tapaamassa, nuoret jopa tanssivat siellä. Levottomina aikoina kapijalle rakennettiin vartiotupa sillan ylittäjien tarkkailua varten.

Turkkilaisten monisatavuotinen valtakausi oli suhteellisen rauhallista aikaa. Joskus kapinoitiin, varsinkin serbialaiset, pakolaisia kulki sillan yli, kulkutaudit koettelivat. Kaupungin islaminuskoiset, kristityt ja juutalaiset tulivat jotenkin toimeen keskenään.

Sillalla tapahtui kaikenlaista. Nuori nainen hyppäsi kapijalta jokeen, kun häntä vietiin häiden jälkeen vastenmielisen sulhasen taloon. Hän päätyi laulun aiheeksi. Hempeämielinen vartiosotilas päästi koko valtakunnassa etsityn rosvon läpi, kun menetti tarkkaavaisuutensa luultuaan rakastuneensa. Hän maksoi huolimattomuuden hengellään. Pelihimoinen mies hävisi omaisuutensa pelattuaan koko yön korttia saatanan kanssa, tai niin hän houreissaan ainakin luuli. Andrić nostaa yksittäisiä ihmisiä näkyviin historian virrasta.

Itävalta-Unkari valtasi Bosnian vuonna 1878. Siitä alkoi uusi aika. Rakennettiin rautatie, sillan merkitys väheni, mutta sitä kuitenkin korjattiin. Ajatus kansallisvaltioista levisi. Levottomuus lisääntyi. Lopulta vuonna 1914 Bosnian serbi Gavrilo Princip ampui arkkiherttua Frans Ferdinandin ja vähän myöhemmin syttyi ensimmäinen maailmansota. Principin teko näkyi heti Višegradissa serbeihin kohdistuneena epäluulona.

Drina-joen sillalle sota merkitsi pitkän olemassaolon ensimmäistä pahaa onnettomuutta. Yksi sillan pilareista räjäytettiin. Kirja päättyy räjäytykseen.

Drina-joen silta on niitä kirjoja, jota lukiessa on tarkistettava historiallisia faktoja. Kirja on tietysti fiktiota, mutta siitä huolimatta se lisää ymmärrystä, samoin kuin toinen lukemani Andrićin romaani Konsulit. Muutaman vuosisadan aikaista historiaa ei voida noin vain pyyhkiä pois. Drina-joen sillan tarinaa voisi hyvin jatkaa kirjan lopusta sata vuotta eteenpäin ja, kuten hyvin tiedämme, tapahtumia on riittänyt liikaakin. Silta on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Siitä on artikkeli Wikipediassa: Mehmed Paša Sokolovićin silta. Kannattaa katsoa kuvat.

Konsuleista en löytänyt bloggausta, mutta kolmannesta Andrićin suomennetusta romaanista Neidistä löytyi, blogista  Keltainen kirjasto.

Ivo Andrić: Drina-joen silta

Suomentaneet Aira ja Elvi Sinervo

Tammen Keltainen kirjasto 1960, 319 s.

Serbokroaatinkielinen alkuteos Na Drini čuprija 1945

***********

Ivo Andrić oli bosnialainen. Kun Drina-joen silta ilmestyi 1945, hän oli jugoslavialainen. Drina-joen silta sopii hienosti Helmet-haasteen kohtaan 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja.