Kuukauden nobelisti Czesław Miłosz: Vangittu mieli

Vangittu mieli ei ole romaani. Kirjastoluokitus on Itä-Euroopan historia. Minusta kirjaa on vaikea luokitella. Sanoisin, että se on filosofinen mielipidekirja. On siinä historiaakin.

Vangittu mieli on julkaistu 1953. Miłosz yrittää selvittää siinä, miksi ja miten jotkut intellektuellit sopeutuivat totalitaariseen hallintoon. Samalla hän tietysti kuvaa koko yhteiskuntaa eli itäeurooppalaista kansandemokratiaa toisen maailmansodan jälkeen.

Miłosz käyttää sellaisia termejä kuin murtibingismi ja ketman. Murtibingismi-sanasta hän kiittää puolalaista kirjailijaa Stanisław Ignacy Witkiewicziä, jonka tulevaisuuteen sijoitetussa romaanissa myytiin Murti-Bingin onnellisuuspillereitä. Yksinkertaistettuna Miłoszin murtibingismi on sopeutumisen ja hyväksymisen synonyymi. Ketman taas on ”omien ajatusten ja tunteiden varjelemiseksi harjoitettua näyttelemistä”, jota lähes kaikki joutuivat tekemään. Miłoszin mukaan sitä esiintyy myös muissa, usein uskonnollisissa yhteiskunnissa. Miłoszin nimitys kommunismille onkin Uusi usko. Keskus, jonka määräyksiä totellaan, on Venäjä, jonka johdossa oli kirjoitusaikaan Stalin. Kaiken toiminnan kattava Metodi on venäläinen tulkinta marxismista.

Intellektuellien valitsemia strategioita Miłosz havainnollistaa kertomalla neljästä tuntemastaan kirjailijasta, joista hän käyttää nimiä Alfa, Beta, Gamma ja Delta. En tunne puolalaista kirjallisuutta tarpeeksi, jotta olisin tunnistanut kirjailijat, mutta nimet löytyivät netistä: Jerzy Andrzejewski, Tadeusz Borowski, Jerzy Putrament ja Konstanty Ildefons Gatczynski. Alfa kielsi menneisyytensä, tuomitsi aiemmat kirjansa, liittyi puolueeseen ja hyväksyttiin. Beta teki itsemurhan, Miłoszin tulkinnan mukaan siksi, ettei enää kestänyt ”ristiriitaa julkisten puheenvuorojensa ja valppaan älynsä tarjoamien mahdollisuuksien välillä". Gamma nousi vaikutusvaltaiseksi kirjailijaksi ja poliitikoksi. Hänestä kirjoittaessaan Miłosz ei peittele miesten keskinäistä antipatiaa. Oikeistolaisuuteen taipuvainen Delta oli suosittu runoilija, absurdin mestari, jota pidettiin hyödyllisenä isänmaallisuuden ilmapiirin luojana – jonkin aikaa. Minun luonnehdintani ovat tietysti vain poimintoja Miłoszin laajoista muotokuvista. Miłoszin oma strategia oli lähteä pois Puolasta ja muuttaa länteen, aluksi Ranskaan ja sieltä Yhdysvaltoihin.

Vangitun mielen kommunismin ja Venäjän arvostelu oli aikanaan rajua ja kirja oli tietysti kielletty Puolassa. Miłosz oli syntynyt Liettuassa ja kirjan viimeisessä luvussa IX Baltit hän keskittyy Baltian maiden ja asukkaiden kohtaloon.

Nyt voisi tietysti ajatella, että Vangittu mieli on vanhentunut. Sen kuvaamia kansandemokratioita ei enää ole. Valitettavasti kansalaisia kahlitsevia järjestelmiä on edelleen monessa maassa. Tällä hetkellä vaikuttaa jopa, että ne ovat lisääntymässä.

Miłoszin viehättävästä lapsuuden muistelmateoksesta Issan laakso on blogattu Jokken kirjanurkassa.

Czesław Miłosz: Vangittu mieli

Suomentanut Riitta Koivisto

WSOY 1983, 262 s.

Puolankielinen alkuteos Zniewolony umysł 1953

***********

Helmet-haasteessa kohta 38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja.