W. Somerset Maugham: Kirjava huntu

Olipa mukava lukea vanha hyvä kirja.

Kirjava huntu kertoo Kittystä, joka menee naimisiin ehtiäkseen ennen pikkusiskoaan. Kitty ei rakasta miestään, tuskin tuntee häntä suostuessaan kosintaan. Mies on lääkäri ja bakteriologi, joka työskentelee Kiinassa. Tuore aviopari lähtee Kiinaan heti häiden jälkeen.

Kirjaa lukiessa täytyy muistaa, että se on kirjoitettu lähes sata vuotta sitten. Kittyn isä on lakimies. Äiti on tietysti kotona. Heidän yhteiskuntaluokassaan naisen ainoa mahdollisuus päteä oli aviomiehen kautta. Kittyn kasvatus oli tähdännyt loistavaan avioliittoon, varsinkin kun hänestä kasvoi kaunotar. Äidin toiveet eivät toteutuneet. Myöhemmin, kun avioliitossa alkoi olla vaikeuksia, Kittyn mies Walter sanoo rakastuneensa siitä huolimatta, että tiesi Kittyn olevan ”tyhmä ja turhamainen ja pintapuolinen ja ajattelematon”.

Tapahtumapaikkana Kiina tuo tarinaan syvyyttä eksotiikan ohella. Walter päättää lähteä syrjäseudulle vastaamaan siellä raivoavan koleraepidemian hoidosta, eikä Kittylle jää oman huonon käytöksensä vuoksi muuta mahdollisuutta kuin lähteä mukaan kuolemanvaarasta huolimatta. Brittien suhtautuminen siirtomaavallan alla eläviin kiinalaisiin tulee tässä selväksi. Ikään kuin kiinalaiset eivät olisi olleet edes ihmisiä, tai jos olivat, niin selvästi alempaa rotua. Palvelijoiksi he kyllä kelpasivat.

Kirjava huntu on turhamaisen ja pintapuolisen Kittyn kasvukertomus. Kun hän seuraa miehensä taistelua koleraa vastaan ja katolisten nunnien omistautumista kiinalaisille orpolapsille (tytöille), hän alkaa muuttua ja osallistuu työhön itsekin. Katkeran lopun jälkeen Kitty puhuu Englannissa isälleen:

”Tahdon saada tytön siksi, että haluan kasvattaa hänet niin, ettei hän tee niitä erehdyksiä, jotka minä olen tehnyt. Kun ajattelen, millainen tyttö itse olin, inhoan itseäni. Mutta minulla ei ollut koskaan tilaisuutta kehittyäkään muuksi. Minä aion kasvattaa tyttäreni niin, että hän on vapaa ja voi seisoa omilla jaloillaan.”

Kirjavasta hunnusta on tehty useita elokuvia. Viimeisin on vuodelta 2006, ja sen jälkeen kirjasta on otettu uusintapainos. Olen nähnyt elokuvan ja se on romanttisempi kuin kirja. Maughaminin katse on tarkkanäköinen joskus jopa julmuuteen asti.

Kirjavasta hunnusta ovat kirjoittaneet myös ainakin Jaana ja Ahmu.

W. Somerset Maugham: Kirjava huntu

Suomentanut Helvi Vasara

Otava 2007, 6. painos, 287 s. (ilmestynyt ensimmäisen kerran 1948)

Englanninkielinen alkuteos The Painted Veil 1925

***********

Vaikka Kirjava huntu ei ehkä ole aivan sitä, mitä ajatellaan määrittelystä rakkausromaani, sijoitan sen kuitenkin Helmet-haasteen kohtaan 6.