sunnuntai 11. elokuuta 2019

Karina Sainz Borgo: La hija de la española

Kirjan alussa Adelaida Falcón hautaa äitinsä. Maa on Venezuela, kaupunki on Caracas ja vallassa on Comandante Presidente. Hautajaisten jälkeen Adelaida yrittää selviytyä kaupungissa, jota terrorisoivat puolisotilaalliset hallituksen suojeluksessa olevat joukkiot. Öisin nuotiot palavat kaduilla ja luodit lentävät. Päivällä haisee kyynelkaasu. Kenen tahansa aunto voidaan vallata. Kuka tahansa voi joutua pidätetyksi tai kaapatuksi taisteleviin joukkoihin. Kun joku viedään, muut yrittävät olla kuin eivät näkisi mitään. Kaikilla on nälkä, paitsi niillä jotka tekevät mustan pörssin kauppaa köyhille tarkoitetuilla elintarvikkeilla.

Kaaoksen keskellä Adelaida muistelee elämäänsä äidin kanssa, maalla asuvia tätejään, käyntejä heidän luonaan. Toisenlaista aikaa, jolloin kaupoista sai mitä tarvitsi, ja rahalla oli se arvo, joka siihen oli painettu.

Samalla Adelaida pohtii, kuka hän on ja mihin hän kuuluu. Sukuunsa? Sinne, minne on haudannut kuolleensa? Voiko hän pysyä omana itsenään vai onko hänen muututtava päästäkseen pois maasta, joka tekee itsemurhaa?

Karina Sainz Borgon romaanista La hija de la española (espanjalaisen naisen tytär) on tullut maailmanmenestys, eikä ihme. Suomeksi se ilmestyy syksyllä Aula & Co:n kustantamana nimellä Caracasissa on vielä yö. Kirjasta on postannut myös Riitta, jonka blogista löysin tämän lukuvinkin.

Karina Sainz Borgo: La hija de la española
Lumen 2019, 220 s.

4 kommenttia:

  1. Vinkki jatkaa kulkuaan, laitoin listalle suomennoksen, kiitos! Venezuela nykyisellään tuottaa epäilemättä materiaalia. Itsekin vilkaisin eilen Helsingissä raitiovaunusta ulos ja näin tekstin 'Venezuelalainen ravintola'. Automaattisesti mietin että mitä tuollakin tarjotaan. Sen verran karmealta on näyttänyt uutisointi tuolta. Kauas on maan imago liukunut Harry Belafonten laulamasta romanttisesta 'Venezuelasta'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailija sanoo tietysti, että kirja on fiktiota, joka on saanut vaikutteita todellisuudesta. Mutta melko lailla nyky-Venezuelan kuvauksena tätä tuli luetuksi.

      Poista
  2. Voi, nyt sinäkin luit tämän! Minä olen lukenut tästä nyt kolmasosan, ja senkin työllä ja tuskalla. Harmittaa, kun ennen luin sujuvasti kirjoja espanjaksi, mutta nyt kun on mennyt tarpeeksi monta vuotta, se tökkii... Saa nähdä, riittääkö minulla motivaatiota jatkaa, vai jäänkö suosiolla odottamaan suomennosta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokemukseni mukaan taito lukea vieraalla kielellä palautuu kyllä aika hyvin, kun vain pääsee alusta yli. Kyllä se siitä!

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.