Olli Jalonen: Taivaanpallo

Taivaanpallo osui suoraan minun mukavuusalueelleni: historiallinen romaani, jossa maailmaa tutkitaan mittaamalla. 1600-luvun lopun tieteellisen maailmankuvan nousua kuvataan pienen Angus-pojan kautta.

Angus pääsee tähtitieteilijä Edmond Halleyn vaikutuspiiriin, kun Halley on tutkimusmatkalla Saint Helenalla. Angus haluaa itsekin tutkijaksi. Ensin hänen on opittava lukemaan, ja pastori suostuukin opettamaan fiksua poikaa. Myöhemmin Lontoossa Halleyn apupoikana Angus huomaa pastorin totuuden ja herra Halleyn totuuden olevan erilaisia. Halley yrittää selittää:

”Niin Angus se on niin että me elämme kahdessa todellisuudessa. Ensin on se missä me olemme. Sitten on se mitä me ajattelemme olevan. Ensin on kovat kivet ja suolainen meri ja maapallo pyörii ja kiertää aurinkoa. Sitten on meidän vahvoja ajatuksiamme että vielä muutakin täytyy olla. Niitä me yritämme löytää ja todistaa. Ymmärrätkö?”

En tietenkään tiedä, millaista Saint Helenalla 1600-luvulla oli, mutta Taivaanpallon kuvaus tuntuu uskottavalta. Angus asuu äitinsä ja sisarustensa kanssa. He saavat niukan toimeentulonsa pieneltä maatilkulta, kunnes äidin ja pastorin ystävyys tiivistyy niin, että äidistä tulee pastorin taloudenhoitaja. Perhettä hyljeksitään, koska äidillä ja Anguksen isosiskolla on kummallakin pieni lapsi, mutta ei miestä. Pastorilla on vaikeuksia seurakuntansa kanssa, koska salakatolilaisuus leviää saarella. Myös emämaassa Englannissa uusi protestanttinen kirkko ja katolilaisuus taistelevat. Anguksen perheeseen ja pastoriin kohdistuva vihamielisyys johtaa julmaan tekoon, joka kohdistuu toiseen pikkulapsista.

Angus lähetetään laivalla salamatkustajana Lontooseen pyytämään, että herra Halley käyttäisi vaikutusvaltaansa Saint Helenan olojen parantamiseksi. Lontoossa aikakauden käsitys ihmisten luonnollisesta eriarvoisuudesta korostuu. Äärimmillään se näyttäytyy laivamatkalla. Laivalla kuljetetaan orjia.

Angus on kasvatettu kohteliaaksi. Hän on oppivainen ja hänellä on parempi näkö kuin kenelläkään muulla, ja niin hän pääsee Halleyn apulaiseksi. Suurin osa hänen tehtävistään on keittiöpalvelusta, mutta sen verran on muutakin, että hänen haaveensa suuresta tulevaisuudesta pysyy hengissä.

Suuri osa Taivaanpallon viehätyksestä on kielessä, joka sopii täydellisesti kuvaamaan Anguksen ajattelua ja pohdiskelua.

”Näin alkaa uusi aika. Kohta ei ole entistä enää ja pian nähdään pimeimpiinkin nurkkiin. Kaiken voi saada selville mittaamalla jos vain tietää keinot mihin oikeaan suuntaan kulkee. Näin herra Halley on sanonut ja tässä uuden löytämisessä haluan olla mukana.”

Taivaanpallo sai Finlandia-palkinnon vuonna 2018. En yhtään ihmettele palkitsemista. Pidin kirjasta todella paljon. Taivaanpallosta on runsaasti blogikirjoituksia, joihin löytyy linkkejä esimerkiksi blogista Luettua elämää.

Olli Jalonen: Taivaanpallo

Otava 2018, 461 s.

**********

Helmet-haaste: 15. Fiktiivinen kertomus, jossa mukana todellinen henkilö.