James Joyce: Odysseus

Mitä korona-aikana voisi lukea? No, esimerkiksi James Joycen Odysseuksen. Minulla on ollut hyllyssä vuosikausia Pentti Saarikosken suomennos. En saanut aloitetuksi lukemista, koska kuvittelin kirjan olevan liian hankala. Nyt oli hyvä hetki paneutua Odysseukseen.

Luulin, että Odysseus on kokonaan Leopold Bloomin tajunnanvirtaa. Näin ei ollut. Bloomin ohella kirjassa on toinen päähenkilö Stephen Dedalus ja myös muutaman muun sisäistä puhetta seurataan. Onpa kirjassa kertojakin.

Päähenkilöt:

Leopold Bloom, 38-vuotias sanomalehden ilmoitushankkija, juutalainen. Tietää paljon, mutta tuttavat pitävät hänen selittelyjään joskus rasittavina. Naimisissa laulaja Marionin (Mollyn) kanssa. Tytär Milly on ensimmäistä kertaa poissa kotoa valokuvaajan opissa. Poika Rudy on kuollut muutama päivä synnytyksen jälkeen. Vaimo ja lapset käyvät Bloomin mielessä monta kertaa päivän aikana.

Stephen Dedalus, 22-vuotias, yliopistotutkinnon suorittanut, laajalti sivistynyt, opettaa koulussa, mutta irtisanoutuu. Haluaa kirjailijaksi. Juo liikaa. On ollut Pariisissa jatkamassa opintojaan, mutta on joutunut palaamaan Dubliniin äidin kuoltua. Äidin kuolema vaivaa Stephenia edelleen.

Edellä mainittujen lisäksi kirjassa on valtavan paljon muita henkilöitä. Usein esiintyvät Stephenin isä Simon, jonka Bloom tuntee hyvin, sekä Stephenin ystävä lääketieteen opiskelija Buck Mulligan. Jotkut vain vilahtavat ja jäävät nimettömiksi, kuten sokea pianonvirittäjä ja mystinen sadetakkiin pukeutunut mies. Jos lukiessa unohtuu, kuka kukin on, niin netistä on apua: joyceproject people.

Odysseus on yhdenpäivänromaani. Päivä on torstai 16.6.1904. Kirjassa on kolme pitkää lukua, mutta mielenkiintoisempi jaottelu on lukujen sisällä olevat kohtaukset. Ne on erotettu toisistaan vain pitkällä viivalla. Netistä löytyy kaksi Joycen ystävilleen tekemää lukuohjetta, joissa kohtaukset on nimetty Homeroksen Odysseian mukaan alkaen Telemakhoksesta ja päättyen Penelopeen. Bloomin päivä lyhyesti: aamiainen kotona (hän vie vaimolle aamiaisen sänkyyn), asioilla kaupungilla, kylpylässä, ystävän hautajaisissa, sanomalehden toimituksessa, yksin lounaalla, kirjastossa, kaupungilla, pubissa syömässä, toisessa pubissa keskustelemassa, rannalla, jossa hän katselee tyttöjä, synnytyssairaalan salakapakassa, bordellissa, hevosajurien yösuojassa, kotona. Joissakin kohdin Bloomin ja Stephenin reitit sivuavat toisiaan, esimerkiksi toimituksessa ja kirjastossa. Loppupuolella bordellissa, yösuojassa ja Bloomin kotona he ovat yhdessä. Bloomin reittiä seurataan osan aikaa katu kadulta. Olen käynyt Dublinissa, joten reitti oli helppo kuvitella mielessään kartan avulla.

Kohtaukset on kirjoitettu eri tyyleillä. Lehden toimituksessa kerronta on rytmitetty väliotsikoilla ikään kuin painetussa lehdessä. Bordellissa tyyli muuttuu suorastaan psykedeeliseksi hallusinaatioineen. Bloom keskustelee kuolleen isoisänsä kanssa ja Stephen kohtaa äitinsä haamun. Sairaalassa tapahtuvassa kohtauksessa tyyli muuttuu lähes kappale kappaleelta vuosisatojen takaisesta kohti modernia. Yhden kappaleen Saarikoski on suomentanut tähän tapaan: ”Yxi waeltawa mies seisoip talon uksell yön suwsa.” Erikoisin tyyli on kohtauksessa Ithaka, jossa Bloom ja Stephen keskustelevat matkalla Bloomin kotiin ja joka jatkuu Bloomin kotona. Kertomusta vievät eteenpäin kysymykset, jollaisia opettaja voisi esittää oppilaalle luetusta tekstistä.

”Mitä paralleeleja reittejä kulkivat Bloom ja Stephen paluumatkalla?” 

”Oliko Bloom keskustellut samanlaisista aiheista nokturnien vaellusten aikana menneisyydessä?”

Odysseuksessa käsiteltyjen aiheiden kirjo on niin laaja, että voisi sanoa sen sisältävän kaiken arkipäiväisistä yksityiskohdista elämän suuriin kysymyksiin syntymään ja kuolemaan. Odysseuksen kirjoittamisen aikaan Irlanti ei ollut itsenäinen, vaan osa Iso-Britannian ja Irlannin unionia. Historiaa ja maassa nousevia itsenäisyyttä vaativia virtauksia kosketellaan päivän aikana monta kertaa. Useita historiallisia henkilöitä mainitaan nimeltä. Katolilaisuus on tietysti myös esillä, samoin juutalaisuus ja juutalaisvastaisuus. Yhdestä kapakasta Bloom joutuu pakenemaan, kun pelkällä nimellä ’kansalainen’ kutsuttu juutalaiskeskustelusta kiihtynyt humaltunut mies on käymässä hänen kimppuunsa. Shakespeareen viitataan Odysseuksessa usein. Kirjallisuus on Stephenin alaa. Hienossa Skylla ja Kharybdis -kohtauksessa kirjastossa keskustellaan Shakespearen henkilöhistorian yhteydestä hänen tuotantoonsa. Stephen puolustaa käsitystään, että Hamletin isässä Shakespeare kuvasi itseään. Merkitykseltään pieni, mutta Odysseuksen yksityiskohtaisuutta kuvaava asia, joka pomppaa esille vähän väliä, on Ascotin kultapokaalijuoksu, josta kaikki miehet tuntuvat lyövän vetoa. Vihjeitä vaihdetaan ja yllättävää lopputulosta päivitellään. Tarkistin, että 16.6.1904 kyseisen juoksun voitti hevonen nimeltä Throwaway, joka Saarikoskelta on saanut nimen Heitä-pois. Esimerkkinä siitä, mitä kaikkea kirjassa todella mainitaan, voin sanoa Bobrikoffin murhan ja koivupuun Suomalaisten Maasta.

Odysseus ei ollut niin vaikea luettava kuin alun perin luulin. Keskittymistä se vaati tavallista enemmän. Netistä löytyisi selityksiä lähes lause lauseelta, mutta en halunnut lukea niitä, vaan muodostaa oman käsitykseni. Latinan- ja italiankielisten lainausten käännökset jouduin katsomaan. Minun kirjoitukseni on pelkkä pintaraapaisu Odysseuksesta. Kirjaa voisi tutkia vaikka koko ikänsä pääsemättä selville kaikista sen merkityksistä.

Laitan loppuun vielä otteen Stephenin ajatuksista, kun hän kulkee aamupäivällä rannalla.

”Hänen varjonsa meni kivien yli hänen kumartuessaan, päättyi. Miksi ei päättymättä etäisimpään tähteen? Pimeässä ne ovat tuolla tämän valon tuolla puolen, pimeys joka loistaa valkeudessa, Kassiopeian delta, maailmoja. Minä istuu siellä kädessään auguurin saarnisauvansa, jalassa lainatut sandaalit, päivällä lyijynharmaan meren äärellä, näkymätön, sinipunaisessa yössä kävellen jylhien tähtien vallan alaisena. Tämä päättynyt varjo lähtee minusta, miehenmuoto, väistämätön, huudan sitä takaisin. Päättymätön, olisiko se minun, minun muotoni muoto?”

Odysseuksesta on kirjoitettu myös blogeissa Nipvet (alkuperäinen englanninkielinen) ja Jokken kirjanurkka.

James Joyce: Odysseus

Suomentanut Pentti Saarikoski

Tammen Keltainen kirjasto 1996, 6. painos, 722 s. (1. painos 1964)

Englanninkielinen alkuteos Ulysses 1922

***********

Helmet-haaste: 3. Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti. Ennakkoluuloisuuteni koski sitä, pystynkö lukemaan kirjan.