Sininen
kuu on kirja, josta on
lähtöisin Shangri-La utopian nimenä. Sinisen kuun Shangri-La on jossakin päin Tiibetiä vuorenrinteellä
sijaitseva lamaluostari. Luostarin hallinnassa on alapuolella oleva laakso,
jonka lauhkea ilmasto on jotakin aivan muuta kuin Tiibetissä odottaisi.
Laaksossa kasvavat jopa mangot.
Shangri-La laaksoineen on
kohtuuden yhteiskunta. Kaikilla on mitä tarvitsevat, kohtuudella. Sotaväkeä tai
poliiseja ei tarvita, rikoksia ei tehdä, ei ainakaan vakavia. Ympäröivillä
vuorilla on kultasuonia, ja kullalla voidaan hankkia se, mitä ei itse tuoteta,
kuten kirjat.
Luostarin lamoilla on aikaa,
loputtomasti aikaa. Shangri-Lassa on kehitetty menetelmä, jolla ihmisten
elinikää voidaan pidentää jopa vuosisatojen mittaiseksi. Lamat omistautuvat
harrastuksilleen, kuten kielten opiskeluun, matemaattisiin probleemoihin, Brontën
sisarusten tuotantoon tai mihin nyt kukin haluaa.
Yksi ehto Shangri-Lassa
asumisessa on: sieltä ei saa lähteä pois. Ulkopuolisen maailman ei haluta
tietävän paikan olemassaolosta. Ainoata Shangri-Lahan johtavaa solaa ei kuitenkaan
vartioida. Ympärillä oleva vuoristo on niin vaikeakulkuista, että mahdollinen
pakenija ei selviäisi.
Sinisessä
kuussa
Shangri-Lahan pääsee – tai joutuu – tutustumaan
kolme englantilaista ja yksi yhdysvaltalainen, jotka kaapataan sinne, koska
luostariin halutaan täydennystä. Vaikka asukkaat ovat pitkäikäisiä,
kuolemattomia he eivät ole.
Sininen
kuu on ollut aikanaan
1930-luvulla suuri myyntimenestys. Mitään suurta kirjallisuutta se ei ole,
mutta ajatus paratiisimaisesta ihanneyhteisöstä on jäänyt elämään Shangri-Lana.
Lukiessa minua häiritsi brittiläinen siirtomaavalta-asenne. Tiibetiläisiä ja
kiinalaisia vähäteltiin. Luostarin olivat nostaneet kukoistukseen
länsimaalaiset, ja heitä haluttiin sinne lisää.
James Hilton: Sininen
kuu
Suomentanut Eino Palola
Otava 1954, 2.
painos, 263 s. (ensimmäinen painos
1936)
Englanninkielinen alkuteos Lost
Horizon 1933
***********
Kirjan alussa on pitkähkö kuvaus lennosta, jolla kaapatut kuljetetaan Shangri-Lahan, joten sijoitan Sinisen kuun Helmet-haasteen kohtaan 39. Kirjassa lennetään.
Kiinnostava kirja. kiitos lukuvinkistä.
VastaaPoistaLuin Sinisen kuun joskus nuorena vanhempieni kirjahyllystä ja olen jo pitkän aikaa halunnut lukea sen uudelleen.
PoistaHauska saada tietää, mistä Shangri-La -nimitys on peräisin. Kirjakin kuulostaa ihan mielenkiintoiselta, vaikka tuo rasismi varmasti häiritseekin.
VastaaPoistaTässä kirjassa idea on parempi kuin toteutus, mutta kyllä kirjakin ihan luettava on.
PoistaKuulostaa mielenkiintoiselta! En ole aiemmin kunnolla tajunnut, mistä Shangri-La oikein tulee. Kolonialistinen asenne on kyllä varmasti ärsyttävä, pitäisi varmaan lukea tämä nyt kulttuurien tutkimuksen opintojen keskellä ja pohtia sitä tarkemmin.
VastaaPoistaSininen kuu voisi sopia hyvin kulttuurien tutkimuksen opiskelun ohella luettavaksi.
Poista