perjantai 22. toukokuuta 2020

James Hilton: Sininen kuu

Sininen kuu on kirja, josta on lähtöisin Shangri-La utopian nimenä. Sinisen kuun Shangri-La on jossakin päin Tiibetiä vuorenrinteellä sijaitseva lamaluostari. Luostarin hallinnassa on alapuolella oleva laakso, jonka lauhkea ilmasto on jotakin aivan muuta kuin Tiibetissä odottaisi. Laaksossa kasvavat jopa mangot.

Shangri-La laaksoineen on kohtuuden yhteiskunta. Kaikilla on mitä tarvitsevat, kohtuudella. Sotaväkeä tai poliiseja ei tarvita, rikoksia ei tehdä, ei ainakaan vakavia. Ympäröivillä vuorilla on kultasuonia, ja kullalla voidaan hankkia se, mitä ei itse tuoteta, kuten kirjat.

Luostarin lamoilla on aikaa, loputtomasti aikaa. Shangri-Lassa on kehitetty menetelmä, jolla ihmisten elinikää voidaan pidentää jopa vuosisatojen mittaiseksi. Lamat omistautuvat harrastuksilleen, kuten kielten opiskeluun, matemaattisiin probleemoihin, Brontën sisarusten tuotantoon tai mihin nyt kukin haluaa.

Yksi ehto Shangri-Lassa asumisessa on: sieltä ei saa lähteä pois. Ulkopuolisen maailman ei haluta tietävän paikan olemassaolosta. Ainoata Shangri-Lahan johtavaa solaa ei kuitenkaan vartioida. Ympärillä oleva vuoristo on niin vaikeakulkuista, että mahdollinen pakenija ei selviäisi.

Sinisessä kuussa Shangri-Lahan pääsee – tai joutuu –  tutustumaan kolme englantilaista ja yksi yhdysvaltalainen, jotka kaapataan sinne, koska luostariin halutaan täydennystä. Vaikka asukkaat ovat pitkäikäisiä, kuolemattomia he eivät ole.

Sininen kuu on ollut aikanaan 1930-luvulla suuri myyntimenestys. Mitään suurta kirjallisuutta se ei ole, mutta ajatus paratiisimaisesta ihanneyhteisöstä on jäänyt elämään Shangri-Lana. Lukiessa minua häiritsi brittiläinen siirtomaavalta-asenne. Tiibetiläisiä ja kiinalaisia vähäteltiin. Luostarin olivat nostaneet kukoistukseen länsimaalaiset, ja heitä haluttiin sinne lisää.

James Hilton: Sininen kuu
Suomentanut Eino Palola
Otava 1954, 2. painos, 263 s. (ensimmäinen painos 1936)
Englanninkielinen alkuteos Lost Horizon 1933

***********
Kirjan alussa on pitkähkö kuvaus lennosta, jolla kaapatut kuljetetaan Shangri-Lahan, joten sijoitan Sinisen kuun Helmet-haasteen kohtaan 39. Kirjassa lennetään.

6 kommenttia:

  1. Kiinnostava kirja. kiitos lukuvinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin Sinisen kuun joskus nuorena vanhempieni kirjahyllystä ja olen jo pitkän aikaa halunnut lukea sen uudelleen.

      Poista
  2. Hauska saada tietää, mistä Shangri-La -nimitys on peräisin. Kirjakin kuulostaa ihan mielenkiintoiselta, vaikka tuo rasismi varmasti häiritseekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjassa idea on parempi kuin toteutus, mutta kyllä kirjakin ihan luettava on.

      Poista
  3. Kuulostaa mielenkiintoiselta! En ole aiemmin kunnolla tajunnut, mistä Shangri-La oikein tulee. Kolonialistinen asenne on kyllä varmasti ärsyttävä, pitäisi varmaan lukea tämä nyt kulttuurien tutkimuksen opintojen keskellä ja pohtia sitä tarkemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sininen kuu voisi sopia hyvin kulttuurien tutkimuksen opiskelun ohella luettavaksi.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.