perjantai 1. huhtikuuta 2022

Kuukauden nobelisti Sully Prudhomme: Lyriska dikter

 

Ranskalainen runoilija Sully Prudhomme sai ensimmäisen Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1901. Häneltä on suomennettu vain yksittäisiä runoja. Minulla on vuosia sitten Pariisista ostettu Sully Prudhommen Poésies 1866–1872, mutta en edes yritä lukea runoja ranskaksi. Onneksi Helmet-kirjastosta löytyi ruotsiksi Lyriska dikter, jossa on runoja monesta Prudhommen kokoelmasta, useimmat kokoelmasta La Vie intérieure.

Lyriska dikter on sen verran sekalainen kokoelma Prudhommen runoja, että mitään kokonaiskuvaa ei muodostunut. Runoja on rakkaudesta – tietysti – ja kuolemasta. Muutama runo on runoilijan epävarmuudesta. Tavoittaako hän sanoilla ajatuksensa? Onko hänellä mitään uutta sanottavaa? Pari säkeistöä runosta Gammalt nytt (Printemps oublié):

Nej, vårens doftande blomma
Skall ej lefva kvar i vår sång:
Hon finner ej händerna tomma
Som Virgilii guldregn en gång.

Vi tiga, af vemod betagna,
Ty forntida släkten oss kränkt –
I arf åt oss, arma bedragna,
Blott åldriga känslor de skänkt!

Alkuperäiset:

Rien de cette saison fragile
Ne sera sauvé dans nos vers,
Et les cytises de Vergile
Ont embaumé tout l’univers.

Ah! frustrés par les anciens hommes,
Nous sentons le regret jaloux
Qu’ils aient été ce que nous sommes,
Qu’ils aient eu nos cœurs avant nous.

Vähäisen ranskani perusteella näen, miten paljon runo on muuttunut, kun on yritetty pitää muodosta kiinni. Alkuperäinen on sujuvampi.

Prudhommen runot tuntuvat vaatimattomilta ensimmäiselle kirjallisuuden nobelistille. Vaikutusta voi tietysti olla runojen valinnalla ja käännöksen tasolla. Tässä vielä ote pitkästä runosta I döden:

Af ord, som ljuga, men ej hugsvala
Har nog jag fått –
Må orden tiga och toner tala
Till känslan blott!

Låt själen domnande glida stilla
På toners ström
Och föras sakta från yrselns villa
till dödens dröm.


Sully Prudhomme: Lyriska dikter
Ruotsintanut Teresia Eurén
Wahlström & Widstrand 1901, 61 s.
Ranskankieliset runot kokelmista La Vie intérieure, Jeunes filles, Femmes, Mélanges, Doute, Solitudes, Vaines tendresses 1860- ja 1870-luvuilta

***********

Helmet-haaste: 23. Pieni kirja.

12 kommenttia:

  1. Mm, minun ruotsini taipuu jo aika huonosti tuollaiseen vähän vanhahtavaan kieleen, mutta tuossa käännösesimerkissä näyttää tosiaan kääntäjä käyttäneen runsaasti vapautta...

    "mitään tästä hauraasta ajasta / ei jää matoihimme / ja Vergiliuksen kultasateet / peittävät maailman / turhautuneina menneisyyden ihmisiin : tunnemme mustasukkaista katumusta / kunpa he olisivat olleet niinkuin me / kunpa heillä olisi ollut meidän sydämemme ennen meitä"

    Oikeastaan aika kiva pätkä, tuo kuulostaa itse asiassa hyvinkin ajankohtaiselta kun aikamme tulkitsee menneisyyttä jyrkästi omasta vinkkelistään ja arvomaailmastaan käsin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitsin lainauksen juuri siksi, että tuo kohta oli niitä harvoja, joka puhutteli minua. Kiitos käännöksestä.

      Poista
  2. Kiva, että esittelit jälleen nobelistin, josta en ole kuullut aiemmin mitään. Ranska ei luonnistu minultakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä tuntemattomia nobelisteja on vielä tulossa lisää kuukauden nobelisteihini.

      Poista
  3. ihan kivoja, luin hiljattain:
    http://hannelesbibliotek.blogspot.com/2022/01/forsta-nobelristagaren-i-litteratur-1901.html

    VastaaPoista
  4. Sinäkin olet lukenut ’vanhan’ nobelistin! Kiva kun Gregorius suomensi runon ranskasta, minäkin huomasin ruostuneella kouluranskallani aika lailla sisällönkin muuttuneen ruotsinnoksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulen lukeneeksi vanhoja nobelisteja Kuukauden nobelisti -sarjaani.

      Poista
  5. En ole lukenut näitä ruotsinnoksia, mutta netissä on 1875 julkaistu Les Vaines Tendresses. Valitettavasti en osaa lainkaan ranskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runojen lukemiseen vaaditaan hyvää kielitaitoa. Runot ovat joskus omallakin kielellä vaikeita ymmärtää.

      Poista
  6. Olipa hyvinkin vaikea ymmärtää näitä vanhalla ruotsilla kirjoitettuja runoja, vaikka olen ruotsinope... :D Ranskaa en valitettavasti osaa, joten en voi vertailla. Runot ovat varmaan vaikein tekstilaji kääntää, kun pitäisi saada alkuperäinen ajatus pysymään ja samalla ottaa huomioon myös tekstin muoto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos pidetään kiinni mitasta ja loppusoinnuista, runoa luulisi todella vaikeaksi kääntää. Vapaa käännös voisi olla parempi vaihtoehto.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.