Halusin
lukea jonkun paksun kirjan, johon voisin uppoutua. En ollut lukenut mitään
kehutulta Sarah Watersilta, ja lähikirjastossa oli hänen romaaneistaan Yövartio.
Kirja on hyvä, mutta ei ehkä paras valinta tämänhetkiseen maailmantilanteeseen.
Siinä ollaan toisen maailmansodan aikaisessa Lontoossa. Kun yksi päähenkilöistä
ajaa ambulanssia keskellä yöllisiä pommituksia, silmissä alkavat vilistä kuvat
tuhotusta Mariupolista.
Yövartio etenee
kronologisesti taaksepäin. Ensin eletään vuotta 1947, sitten vuotta 1944 ja
lopuksi vuotta 1941. Monet alussa kerrotut tapahtumat saavat taustoituksen
jälkikäteen. Ehkä käänteisyydestä johtuen kirja lähti liikkeelle hitaasti.
Henkilöihin tutustuminen kesti jonkin aikaa. Kun Yövartioon pääsi
kunnolla sisälle, siinä oli emotionaalisesti erittäin voimakkaita kohtauksia,
niin voimakkaita, että sydän alkoi tykyttää ja henkilöiden puolesta pelkäsi
ihan tosissaan.
Keitä
henkilöt sitten ovat? Vivian, jolla on suhde naimisissa olevan miehen kanssa. Vivianin
veli Duncan, joka on vankilassa. Helen, Kay ja Julia, joiden väliset
rakkaussuhteet muuttuvat sotavuosien aikana. Sen enempää en halua sanoa kirjan
tapahtumista. Kannattaa lukea itse.
Vivian
ja hänen veljensä sellitoveri Fraser tapaavat sattumalta sodan jälkeen. Fraser
sanoo Vivianille jotakin, joka sopii myös tähän aikaan.
”Olen
työskennellyt viime kuukaudet sellaisten ihmisten parissa, jotka tulivat tänne
Saksasta ja Puolasta. Heidän tarinansa – laupias taivas! He kertoivat minulle
hirveitä asioita, julmia asioita, asioita jollaisia en uskonut kuulevani
tavallisesti pukeutuneelta tavalliselta mieheltä tässä maailmassa, jonka minä
tunnen… Mutta he kertoivat minulle myös suurenmoisia asioita. Ihmisten
rohkeudesta, uskomattomasta hyvyydestä.”
Sarah Waters: Yövartio
Suomentanut Helene Bützov
Tammen Keltainen kirjasto 2007, 509 s.
Englanninkielinen alkuteos The Night Watch 2006
***********
Helmet-haaste: 32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja.
Waters on mun lukulistalla. En oo kyllä vielä lukenu yhtään kirjaa häneltä.
VastaaPoistaMinullakin oli pitkän aikaa aikeena lukea Watersia. Vasta nyt tuli luetuksi.
PoistaTuo käänteisyys on ehkä liian vaikea keino edetä lukemisessa. Kuulostaisi muuten ihan kiintoisalta.
VastaaPoistaKäänteisyys on toteutettu Yövartiossa hyvin. Minulle se aiheutti vain hitautta ihmisiin tutustumisessa.
PoistaOlen joskus lukenut tämän enkä oikein syttynyt. Koin kirjan jotenkin tylsäksi. En sen jälkeen ole uskaltanut tarttua Watersin kirjoihin.
VastaaPoistaMinulle taas tässä oli muutama harvinaisen vaikuttava kohtaus.
Poista