Dag Solstad: Ujous ja arvokkuus

 

Elias Rukla tuntuu olevan oman elämänsä sivuhenkilö. Opiskeluaikana 1960-luvulla hän tutustui Johan Corneliusseniin, jota pidettiin tulevana filosofian tähtenä. Heistä tuli erottamattomat. Corneliussen oli kaikkien suosikki, niin naisten kuin miestenkin. Minne hän kulki, sinne meni myös Elias Rukla.

”Opintoja ja juhlia, keskusteluja ja suunnatonta elämän etsintää, ja onnea. [- -] Johan Corneliussen vaihtoi helposti jääkiekosta Kantiin, mainosjulisteista filosofiseen Frankfurtin koulukuntaan, rock’n’rollista klassiseen musiikkiin.”

Vaimokseen Elias Rukla on saanut sanoinkuvaamattoman kauniin Eva Linden, Corneliussenin entisen vaimon, jonka mies on yllättäen jättänyt. Elias Rukla ei ole koskaan varma siitä, rakastaako vaimo häntä vai onko hänelle vain kiitollinen. Omia lapsiakaan Elias Ruklalla ei ole, hänestä tulee isä Eva Linden ja Corneliussenin tyttärelle.

Kirjan nykyajassa Elias Rukla on viisikymppinen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joka juo liikaa olutta ja akvaviittia ja kokee, että on joutunut yhteiskunnan ulkopuolelle. Julkinen ilmapiiri vähättelee hänen arvojaan. Sanomalehdet ja televisio häpäisevät häntä, häntä, joka oli täyttänyt yhteiskunnallisen tehtävänsä uusien sukupolvien kasvattajana.

”Hänellä ei ollut enää mitään sanottavaa, ja näytti siltä, ettei ketään kiinnostanut enää keskustella. Puhua kunnolla keskenään, kurottaa yhdessä kohti uusia ajatuksia, henkilökohtaisia tai yhteiskunnallisia, ymmärtää jotakin edes silmänräpäyksen ajan.”

Ujous ja arvokkuus on rakennettu poikkeuksellisesti. Se alkaa pitkällä jaksolla, jossa opettaja, jota ei kutsuta nimellä, vaan pronominilla hän, analysoi abiturienttiluokalle Henrik Ibsenin näytelmää Villisorsa. Oppilaita ei voisi vähempää kiinnostaa. Kun kaksoistunti päättyy, hän lähtee kotiin, mutta pimahtaa koulun pihalla ja menettää arvokkuutensa niin, että ei varmasti voi enää koskaan palata opettamaan. Hän pysähtyy liikenneympyrään miettimään, minne lähtisi. Vasta silloin hän saa nimen Elias Rukla, ja alkaa muistella elämäänsä, sitä, miten on tähän tilanteeseen päätynyt.

Olen joskus vuosia sitten nähnyt Villisorsan televisiossa. Muuta en näytelmästä muistanut kuin sen lopun. Elias Rukla keskittyy analyysissaan näytelmän sivuhenkilöön Rellingiin ja hänen merkitykseensä. Miksi hän on mukana näytelmässä? Ehkä Elias Rukla samastuu Rellingiin.

Ujous ja arvokkuus on hieno, tiivis eksistentiaalinen teos.

Muissa blogeissa mm. les! lue! ja Luettua elämää.

Dag Solstad: Ujous ja arvokkuus
Suomentanut Tarja Teva
Teos 2014, 142 s. + suomentajan jälkisanat
Norjankielinen alkuteos Genanse og verdighet 1994

***********

Kirjasta löytyi minulle yllätyksenä seuraava virke: ”Vuonna 1970 osallistuin ammatilliseen seminaariin Suomessa, ja silloin minä tutustuin Pentti Saarikosken tuotantoon, joka myöhemmin lumosi täysin.” En nyt avaa sitä, mihin asiaan virke liittyy, mutta tästä saan osuman Helmet-haasteen kohtaan 19. Suomi mainittu.