François-René de Chateaubriand: René

 

François-René de Chateaubriandin René löytyi sattumalta kirjastosta. Tiesin Chateaubriandin ennestään (muustakin kuin pihvistä), mutta hänen kirjalliseen tuotantoonsa en ollut tutustunut. Kirjassa on suomentaja Antti Nylénin ansiokas esipuhe ja selityksiä, jotka olivat hyödyllisiä tässä yli kaksisataa vuotta vanhassa teoksessa.

Chateaubriand kertoo liiallisen haaveilun ja yksinolon seurauksista. Lainaan esipuhetta:

”Renéssä hän kuvaa ”tunteiden häilyvyyttä” ja synkkämielisyyden syntiä tarkasti ja tuskaisen innoittuneesti – vain tuomitakseen sen jyrkästi lopussa.”

René on päätynyt Amerikkaan. Siellä hän kertoo elämäntarinansa ottoisälleen natchez-intiaani Chactasille ja lähetyspappi Souëlille, jotka halusivat tietää, miksi hän oli jättänyt Euroopan. René oli hyvästä suvusta. Hänen äitinsä oli kuollut synnytykseen. Ainoa ihminen, johon hänellä oli lämpimät välit, oli isosisko Amélie. Kun isä kuoli, René harkitsi luostaria, mutta valitsikin matkustelun. Lontoo, Rooma, Kaledonia... Matkoilta René ei kokenut oppineensa mitään. Palattuaan Ranskaan hän tunsi itsensä yksinäiseksi ihmisten keskellä.

”Ryhdyin tutkiskelemaan sydäntäni, miettimään, mitä oikeastaan tahdoin. Sitä en tiennyt, mutta äkkiä sain päähäni, että metsissä olisi minun kotini.”

Yksinäinen piilopaikka luonnon keskellä ei tuottanut onnea, vaan lisää elämän tuskaa. René päätti tehdä itsemurhan, mutta siitä hänet pelasti sisko Amélie. Amélie tunsi oikeaa, todellista tuskaa, jonka syyn ymmärrettyään René itse kärsi ensimmäistä kertaa.

”Voih, ystäväni, silloin sain tuta, millaista oli vuodattaa kyyneliä sellaisen kärsimyksen vuoksi, joka oli tyystin muuta kuin kuvitteellinen!”

Amélien mentyä luostariin René päätti matkustaa Amerikkaan.

René on hieman pateettiselta tuntuva kertomus nuoresta synkistelevästä miehestä, joka etsii paikkaansa maailmassa. Chateaubriandia pidetään yhtenä ensimmäisistä romantiikan edustajista ranskalaisessa kirjallisuudessa, joten olihan häneen hyvä tutustua.

François-René de Chateaubriand: René
Suomentanut Antti Nylén
Faros 2018, 2. painos, 84 s.; 1. painos 2006
Ranskankielinen alkuteos René 1802 (osana teosta Le Génie du christianisme)

***********

Antti Nylén sai Maurice de Coppet -käännöspalkinnon vuonna 2013 Charles Baudelairen Pahan kukkien suomennoksesta. Sijoitan Renén Helmet-haasteen kohtaan 14. Kirjan kääntäjä on voittanut Mikael Agricola -palkinnon tai muun käännöspalkinnon.