Viime vuoden Helsingin
kirjamessuilla kuuntelin Kristiina Rikmanin ja Aleksi Milonoffin keskustelun
Keltaisen kirjaston kääntämisestä. Kun heiltä pyydettiin kirjasuositusta,
Rikman valitsi James Salterin Kiitävät vuodet. En ollut kuullut kirjasta,
enkä tiennyt kirjailijaa edes nimeltä. Salterilta on suomennettu toinenkin
teos, Leikkiä ja ajanvietettä.
Kiitävät vuodet on avioliittoromaani. Sen alussa
Nedra ja Viri ovat jo vakiintunut aviopari. Heillä on 7- ja 5-vuotiaat
tyttäret. Virillä on oma arkkitehtitoimisto, Nedra on kotona. He asuvat Hudson-joen
rannalla maaseutumaisessa ympäristössä lyhyen ajomatkan päässä New Yorkin
keskustasta. Heillä on ystäviä, vilkasta seuraelämää. Kaikki näyttää olevan
hyvin.
”Hän [Nedra] on
kahdenkymmenenkahdeksan. Hän ei ole vielä luopunut unelmistaan, ne kaunistavat
häntä; hän on itsevarma, hillitty, hän on pitkäkaulaisten luontokappaleiden,
märehtijäin, hylättyjen pyhimysten sukua. Hän on varovainen, vaikea
lähestyttävä. Hänen elämänsä on salattua.”
Nedralla on pitkäaikainen suhde
perheystävän kanssa. Viri kokee lyhytaikaisen hullaantumisen työtoveriinsa.
Puolisot alkavat etääntyä toisistaan. Riitelyä tai vastaavaa ei ole, avioliitto
vain väljähtyy. Nedra kaipaa vapautta. Tulee ero.
Vaikka kirjassa viedään Nedran ja
Virin elämät loppuun asti, sen pääasiallinen ympäristö on 1960-luvun hyvin
toimeentulevien sivistyneiden ihmisten New York. Siinä keskustellaan kirjoista
ja teatterista ja kuunnellaan musiikkia (Sibeliuskin mainitaan). Euroopasta
haaveillaan ja sinne myös matkustetaan.
Ymmärrän hyvin, miksi juuri
suomentaja nosti Kiitävät vuodet esille. Sen aihe on tavanomainen, toki
taitavasti käsitelty, mutta kirjan vahvuus on kieli. Lyhyet,
toteavat lauseet ja rytmi, ennen kaikkea rytmi. Lukeminen on nautinto.
Kirjasta löytyi keskustelu, joka
olisi voitu kirjoittaa tänään. Lainaan sitä lopuksi. Tämän sanoo Nedran ja
Virin englantilainen tuttava:
”Ei maa jonka historia ja
maa-alue ovat Amerikan luokkaa voi kadota, mutta pimetä se voi. Ja näyttää
siltä että siihen ollaan menossa. Tarkoitan hirvittävän sokeita intohimoja,
maltillisuuden puutetta – ne ovat kuin kuume. Enemmänkin.”
James Salter: Kiitävät vuodet
Suomentanut Kristiina Rikman
Tammen Keltainen kirjasto 1991, 348 s.
Englanninkielinen alkuteos Light Years 1975
***********
Helmet-haaste: kohta 19. Kirja on Keltaisen kirjaston kirjalistalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.