Intialaisen Banu Mushtaqin
novellikokoelma Heart Lamp sai Kansainvälisen Booker-palkinnon vuonna
2025. Mushtaqin kulttuurinen tausta on Lounais-Intian muslimiyhteisö. Kirjailijuuden
lisäksi hän on aktivisti ja asianajaja. Hän kirjoittaa kannadan kielellä.
Nämä novellit ovat todella hyviä.
Ne herättävät tunteita, ihmetystä, myötätuntoa, usein kiukkua ja joskus
voimatonta tuskaa. Jotkin myös tyytyväisyyttä, joka kyllä lähenee vahingoniloa.
Novellit ovat tiiviitä, niissä ei selitellä, vaan näytetään. Kieli on elävää ja
käännös ilmeisesti erinomainen. Tekstiin on jätetty kannadan-, urdun- ja
arabiankielisiä sanoja, joiden merkitys selviää useimmiten asiayhteydestä. Kirjan
lopussa kääntäjä kirjoittaa lyhyesti kannadan kielestä ja käännöksessä
käyttämistään periaatteista.
Novellit kertovat perhe-elämästä ja
ihmissuhteista. Uskonnon ja perinteiden
vaikutuksesta. Patriarkaalisesta yhteiskunnasta. Painotus on naisten ja lasten haavoittuvassa
asemassa sekä taloudellisessa epätasa-arvossa. Novelleja voi hyvin kutsua feministisiksi.
Katkerimpia olivat kolme
novellia, joissa mies jättää vaimonsa ja menee uudelleen naimisiin. Sisältökuvauksesta
jäävät kielen hienous ja kaikki vivahteet pois, mutta kirjoitan lyhyesti kokoelman
viimeisestä novellista Be a Woman Once, Oh Lord!. Siinä nainen puhuu
kirjeessä jumalalle, jota kutsuu Prabhuksi, ja kertoo avioliittonsa tarinan.
Hänestä tuli ylimielisen ja rahanahneen miehensä palkaton orja, hän ei saanut
tavata vanhempiaan, ei mennä äitinsä hautajaisiin. Kun hänellä todettiin
kasvain ja hän joutui leikkaukseen, mies kertoi jättävänsä hänet ja kielsi
häntä lapsineen (lapsineen, ikään kuin lapset eivät enää olisikaan olleet miehen!)
tulemasta takaisin luokseen. Naiselle sanottiin, että hän voi hakea päätöstä,
jossa miehen määrätään maksamaan hänen ja lasten elatuksen, mutta että prosessi
voi kestää vuosia. Sinä aikana hänen pitäisi tehdä ’jotakin’. Sairaalasta
päästyään nainen menee kahden lapsensa kanssa miehen talolle, kun ei tiedä
minne muuallekaan menisi, ja siellä hän ja nälkäiset ja palelevat lapset
katsovat, kun mies tuo juhlaväen seuraamana uuden vaimon kotiin.
”The nib of my red ink-filled heart has broken. My mouth can speak no
more. No more letters to write. I do not know the meaning of patience. If you
were to build the world again, to create males and females again, do not be
like an inexperienced potter. Come to earth as a woman, Prabhu!”
Novelleihin ihastuttiin myös
blogissa Donna Mobilen kirjat.
Banu Mushtaq: Heart Lamp
Englannintanut Deepa Bhasthi
And Other Stories 2025, 216 s.
Kannadankieliset novellit vuosilta 1990–2023
**********
Helmet-haaste: kohta 39. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.