Anna Janssonin Loputon uni on dekkari, jossa rikostutkija Maria Wern selvittää tapahtumia yksityisen klinikan ympärillä. Koska kirja on dekkari, sen juonta ei voi selostaa, mutta aiheena on lapsettomuus.
Luen dekkareita, mutta jostain syystä Jansson oli minulle tuntematon, vaikka häneltä on suomennettu monta kirjaa. Luokittelen tämän tyyppisen kirjan keittiö-poliisi -dekkariksi. Näitähän riittää. On naispuolinen poliisi, jolla on vaikeuksia töissä sovinististen työkavereiden kanssa, on ongelmia kotona miehen (ja anopin) kanssa, on lapsia, joista seuraa omantunnonvaivoja. Kirja on sinänsä lajissaan OK, mutta ajattelin sitä lukiessani välillä, että 'miksi minä oikein luen tätä'. On kiva lukea joskus muutakin kuin klassikoita ym., mutta luen mieluummin sitten vaikka Lehtolaista. Ruotsalaisista rikoskirjailijoista pidän eniten Mankellista ja parista Sjöwall Wahlöö.
Anna Jansson: Loputon uni
Gummerus, 4. painos 2010. 349 s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.