Olin eilen Akateemisessa kirjakaupassa katsomassa ja kuuntelemassa, kun Katja Ketulle annettiin Blogistanian Finlandia -palkinto. Marjis on kirjoittanut tilaisuudesta. Salla haastatteli Katja Kettua hyvin ammattitaitoisen tuntuisesti.
Heti tuon kirjallisen tilaisuuden jälkeen siirryin Hartwall Areenalle katsomaan jääkiekko-ottelua Jokerit-KalPa. Juodessani kahvia ennen ottelun alkua ja katsellessani ympärilleni havahduin huomaamaan valtavan eron. Akateemisen haastattelutilaisuudessa lähes kaikki kuuntelijat olivat naisia. Vielä enemmän naisia oli Katja Ketun haastattelua edeltäneessä Merete Mazzarellan tilaisuudessa. Eivätkö miehet lue kirjoja? Areenalla taas oli kaiken ikäisiä miehiä, joukossa vain muutama nuori tyttö tai äiti koko perheen mukana tai minunlaiseni poikkeus. Eivätkö naiset katso jääkiekkoa?
Olen lukenut kirjoja lähes koko ikäni ja seurannut jääkiekkoa kauan. Jääkiekko on minusta hieno taitopeli, johon esimerkiksi tappelut eivät kuulu lainkaan. Moni tuttavani on hämmästynyt kuultuaan kiinnostuksestani jääkiekkoon. "Sinä olet niin älyllinen ihminen, että miten voit katsoa jääkiekkoa?" minulta on esimerkiksi kysytty. Minusta kirjallisuuden harrastaminen ja jääkiekon (tai jonkun muun vastaavan) seuraaminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vai ovatko?
Koska minulla ei satu olemaan yhtään jääkiekkokuvaa, liitän tähän kuvan Madridin Santiago Bernabeu -jalkapallostadionista.
Jääkiekko on hieno laji kuin jalkapallokin, molemmissa ne ovat pitkälti siirtyneet kaapelikanaviin. Parhaimmat hetket olen kokenut MM_kisojen katsomisessa, ja omissa pihapeleissä, jossa tunne on korvannut taidot :)
VastaaPoistaJalkapallo on tosiaan hienoa. Olen katsonut pari peliä Espanjassa, katsojia kymmeniä tuhansia ja hieno tunnelma. Otteluissa voi kokea tunteita - kuten kirjoja lukiessaan.
PoistaHauskaa, olin katsomassa samaa jääkiekko-ottelua, mukava että ehdit silti ennen Akateemiseen.
VastaaPoistaSiis meitä on muitakin. Loistavaa!
PoistaTäällä myös yksi, joka yhdistään jääkiekon katsomisen ja kulttuurin. Tosin en enää ihan samalla tavalla jääkiekosta innostu kuin nuorempana, jolloin elämä kaatui sen mukaan pärjäsikö Rauman Lukko hyvin vai huonosti ja useimmiten se silloin pärjäsi huonosti. Nyt seuraan poikani palavaa Jokeri-innostusta, jossa on samaa hurmiota ja ahdistusta kuin minulla nuorempana. Jotenkin liikuttavaa!
VastaaPoistaTottahan se on, että jääkiekon seuraaminen tuntui nuorena toisenlaiselta. Minulle tärkein on ollut aina maajoukkue. Olen kotoisin niin pieneltä paikkakunnalta, ettei siellä ollut kunnon seuraa.
PoistaKiva kirjoitus! Jääkiekko on hieno laji. Itse seuraan aika tiiviisti varsinkin naisten SM-sarjaa. Tietysti Kärpät on muutenkin sydämessä, ja MM-pelit on aina must! :-)
VastaaPoistaKiitos! Kirjabloggaajissa onkin monta jääkiekon ystävää.
Poista