En ole aiemmin lukenut Joy Fieldingin kirjoja. Ostin tämän täkäläisen (siis saksalaisen) kirjakaupan kovin pienestä englanninkielisten kirjojen valikoimasta.
Viisikymmenvuotias Marcy on joutunut elämässään lohduttomaan tilanteeseen. Hänen tyttärensä Devon on tehnyt itsemurhan hukuttautumalla kaksi vuotta aiemmin. Koska ruumista ei ole löydetty, Marcy uskoo, että Devon elää ja on vain lavastanut kuolemansa. Nyt Marcyn aviomies on rakastunut golf-ohjaajaansa ja jättänyt Marcyn - juuri kun heidän piti lähteä yhdessä 25-vuotishäämatkalle.
Marcy lähtee yksin ja Corkissa hän uskoo näkevänsä Devonin pubin ikkunoiden läpi. Marcy jää Corkiin päättäneenä löytää tyttärensä.
Seuraa 300 sivua, joiden aikana Marcy käyttäytyy epätoivoisesti ja päättömästi. Välillä hän velloo itsesyytöksissä. Kaikki on hänen syytään: äidin itsemurha, avioliiton hajoaminen, tyttären kohtalo. Kirjan pitäisi kai olla psykologinen trilleri, mutta Marcyn ajatusten seuraaminen on lähinnä puuduttavaa, eivätkä viimeiset parikymmentä sivua yllätyksetöntä toimintaa riitä palkkioksi loppuun asti pääsemisestä.
Fielding on selvästi ihastunut Irlantiin. Välillä teksti tuntuu matkailumainokselta. Sen kirjailija toki tietää itsekin, kun hän antaa yhden epätodennäköisen mainostekstiä suoltaneen henkilönsä sanoa: "Inside every Irishman is a tour guide just waiting to get out."
Kirjan alkuun on liitetty Fieldingiä kehuvia otteita arvosteluista. Niistä yhdessä häntä verrataan Patricia Highsmithiin. Ainakin tämä kirja on kaukana Highsmithistä. Näistä kehuista... Kirjakaupan uutuushyllyssä huomasin Taavi Soininvaaran kirjan Pakonopeus saksannoksen. Sen takakannessa sanottiin, että "Soininvaara on Suomen menestyksekkäin rikoskirjailija". Hmm. Mutta noinhan takakansitekstejä kirjoitetaan.
Joy Fielding: Now You See Her
Atria Books 2011. 357 s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.