Ismail Kadare: Särkynyt huhtikuu

Suomalaiseen yhteiskuntajärjestykseen tottuneena luin Särkyneen huhtikuun ensimmäisiä lukuja kauhistuneen ihmetyksen vallassa. Onko Albaniassa todella ollut voimassa verikostoa tarkasti säätelevä ohjeistus? Niin tarkka, että määräykset ovat yksityiskohtaisia. Murhaajan on käännettävä vainaja selälleen ja asetettava kivääri hänen päätään vasten. Murhaajan on osallistuttava hautajaisiin. Yleensä hän saa murhatun suvulta kuukauden mittaisen armonajan, jonka jälkeen hänet saa tappaa. Sen jälkeen kostetaan hänen kuolemansa, ja sen jälkeen seuraava, ja taas seuraava, loputtomiin. Jos tuollaiset säännöt ovat olleet voimassa, niin milloin?

Tätä piti selvittää, ja sääntökokoelma on  todella olemassa. Se on nimeltään Kanun, ja Kadare viittaa siihen Särkyneessä huhtikuussa usein. Kanun on vuosisatoja vanha ja alun perin tietysti suullinen. Sitä on noudatettu Albanian pohjoisosien ylänköalueella. Kommunistisessa Albaniassa se ei ollut käytössä, mutta Wikipedian englanninkielisessä laitoksessa väitetään, että jotkut osat Kanunista olisivat palanneet käyttöön. Kanunissa on määräyksiä, jotka koskevat muitakin asioita kuin vain verikostoa. Sen ohjenuorana ovat vieraanvaraisuus ja kunnia.

Nuori Gjorg joutuu kostamaan veljensä kuoleman, vaikka kysyykin, miksi. Murhan jälkeen hän vie verirahat prinssille, jolle Kanunin mukaan on maksettava. Särkyneen huhtikuun alku on kirjan paras osa. Siinä kuvataan Gjorgin tekemä murha ja hänen pitkä matkansa prinssin linnoitukseen. Toisen näkökulman verikostoon tuo tiranalainen kirjailija, joka tuo nuoren vaimonsa ylängölle ja selittää hänelle Kanunia. Kirjailija katselee tapahtumia kuin teatterin näyttämöllä. Kolmas näkemys on prinssin alaisen verikostonvalvojan, joka kerää maksut ja suhtautuu niihin kuin mihin tahansa tulonlähteeseen, samanlaiseen kuin vaikka myllystä saatavat tulot.

Alun jälkeen Särkynyt huhtikuu saavuttaa saman voiman lopussa, kun ylänkö ja Gjorgin kohtaaminen vaikuttavat kirjailijan nuoreen vaimoon niin, että hän ”vaikutti oudolta ja vieraantuneelta, pelkältä vartalolta joka oli jättänyt sielunsa ylängölle”.

Ismail Kadare on esiintynyt Nobel-veikkauksissa vuosien ajan. Valitettavasti Särkynyt huhtikuu on jouduttu kääntämään välikielen eli ranskan kautta.

Albanialaiseen verikostoon ovat tutustuneet myös Elma Ilona ja Satu.

Ismail Kadare: Särkynyt huhtikuu

Ranskankielisestä käännöksestä suomentanut Annikki Suni

Gummerus 2006. 225 s.

Albaniankielinen alkuteos Prilli i thyer, 1978