Vila-Matas: Bartleby ja kumppanit

Bartleby on Herman Melvillen luoma hahmo. Hän oli kopisti, jonka määritteli sana ”ei”. Enrique Vila-Matasin kirjassa nimetön toimistotyöntekijä jäljittää kirjallisuuden bartlebyjä ja kirjoittaa heistä päiväkirjaansa. Seuraava pitkähkö lainaus kirjan alusta kertoo, mistä on kysymys.

”Olin jo pitkään jäljittänyt Bartlebyn oireyhtymän laajaa kirjoa kirjallisuudessa, tutkinut sairautta, tuota nykykirjallisuudelle ominaista tautia, negatiivista impulssia tai tyhjyyden vetovoimaa, jonka seurauksena tietyt taiteilijat, vaikka omaavatkin ankaran kirjallisen omantunnon (tai ehkä juuri siksi), eivät joko koskaan kirjoita tai kirjoittavat yhden tai kaksi kirjaa ja luopuvat sitten kirjoittamisesta, tai äkkiä halvaantuvat saatuaan teoksensa vaivatta aloitettua."

Kirjoittaja kutsuu omia muistiinpanojaan ”alaviitteiksi näkymättömiin teksteihin”. Alaviitteitä on 86 kappaletta. Niissä luetellaan väsyttävä määrä Bartlebyn oireyhtymästä kärsineitä (tai kärsiviä) kirjailijoita ja syitä heidän kirjoittamattomuuteensa, tai mitä kirjailijat itse sanovat syyksi. Äärimmillään syynä on, että ”taide on typerää” (Jacques Vaché). Hauskempi esimerkki: Juan Rulfo sanoi kyselijöille, ettei kirjoita, koska

”No, kun Celerino-setä kuoli ja hän se kertoi minulle ne tarinat."

Heti kirjan alussa ja useassa muussa kohdassa todetaan, että kirjallisuus on mahdotonta ja että sanoilla ei voi kuvata todellisuutta.

Kirjassa viitataan usein Hugo von Hofmannsthaliin, Robert Walseriin ja Franz Kafkaan.  Muista mainituista kirjailijoista suurin osa on olemassa tai on ollut olemassa, mutta seassa on muutama keksitty kirjailija. Koska monet kirjailijat olivat minulle täysin tuntemattomia, googlasin nimiä ja samalla huomasin, että monet muutkin lukijat olivat hakeneet samoja tietoja ja netissä oli käynnissä keskusteluja siitä, ketkä ovat mahdollisesti kirjaan keksittyjä hahmoja. Kirjassa on valtava määrä sitaatteja. Varsinaisen suomentajan lisäksi mainitaan yli kymmenen muuta, joiden kääntämistä teksteistä sitaatteja on otettu. Koska osa kirjailijoista on keksittyjä, heräsi epäilys, että jotkut lainauksetkin olisivat Vila-Matasin omaa kirjoitusta.

Bartleby ja kumppanit valikoitui lukemistooni, koska Vila-Matas esiintyy arvailuissa Nobel-palkinnon saajaksi. Tämäntyyppinen kirjallisuuden olemuksen tarkastelu ei vedonnut minuun. Bartleby ja kumppanit käsittelee "kirjallisuuden negaatiota, ei-kirjallisuutta", joten se lienee ei-kirja.

Enrique Vila-Matas: Bartleby ja kumppanit

Suomentanut Anu Partanen

Basam Books 2007. 231 s.

Espanjankielinen alkuteos Bartleby y compañia, 2000