”Taiteesta on johonkin vain silloin, kun se on epäkunnioittavaa, tuskallista, painajaismaista ja epätoivoista. Vain vihainen, säädytön, raju ja karkea taide voi näyttää meille maailman toiset kasvot, ne joita emme koskaan näe tai halua nähdä välttyäksemme omantunnon tuskilta.”
Pedro Juan (huom! sama nimi kuin kirjailijalla)
on entinen lehtimies, joka on jättänyt työnsä, koska ei halunnut enää
kaunistella totuutta. Hän haahuilee 1990-luvun alun Havannassa, juo rommia,
polttaa marihuanaa ja nai. Varsinkin nai, ja milloin kenenkin kanssa.
Etsiessäni kirjaa HelMetistä huomasin, että joissakin kirjastoissa Likainen
Havanna-trilogia on sijoitettu osastoon ”erotiikka”. Kuvaukset ovat niin
karkeita, että en puhuisi erotiikasta ainakaan sellaisena kuin sen ymmärrän.
Kirjan mukaan Kuubassa, ja
erityisesti Havannassa, oli nälänhätä. Pedro Juan elättää itsensä satunnaisilla
töillä, esimerkiksi roskakuskina, tai ruuan salakaupalla tai elää itseään
rikkaille turisteille myyvän naisystävän siivellä.
Kirjan luvut ovat lyhyitä, eikä
tarina jatku luvusta toiseen, vaan kukin luku on lähes oma kertomuksensa.
Nimessä olevan trilogian mukaan kirjassa on kolme osaa. En huomannut niissä
varsinaista eroa. Kahta ensimmäistä lukiessani arvelin, että kolmannessa tapahtuu
varmaan jotakin kehitystä, mutta kolmas osa olikin entistä hajanaisempi. Siinä
oli mukana joitakin täysin erillisiä kertomuksia, jotka eivät liittyneet Pedro
Juanin elämään mitenkään. Kolmannessa osassa kärjistyi alussa siteeraamani kirjailijan
tavoittelema tyyli. Spermaa, verta, oksennusta, paskaa, mätänevää lihaa, rottia
ja torakoita. Vähemmälläkin olisi ymmärtänyt, että elämä oli surkeaa.
Wikipedian mukaan Gutiérrez käyttää
kirjoissaan omia kokemuksiaan. Hän on tehnyt sekalaisia töitä, mutta toiminut
myös pitkään lehtimiehenä. Gutiérrez on palkittu ja ilmeisesti omassa
inhorealistisessa tyylissään arvostettu kirjailija, mutta ei edusta ihan sellaista
kirjallisuutta, jota itse haluaisin lukea enemmän.
Pedro
Juan Gutiérrez: Likainen Havanna-trilogia
Suomentanut
Anu Partanen
WSOY 2005, 506 s
Espanjankielinen alkuteos Trilogía sucia de la
Habana 1998
Minäkin luin tämän aiemmin syksyllä, ja tykkäsin. Olihan tämä aika ronski välillä, mutta jotenkin se kiihkeä kuubalainen tunnelma aivan tihkui rivien välistä ja jäi lukemisen jälkeen olo, kuin olisi piipahtanut itse Havannassa, Hajanainen kuvaa kyllä hyvin tätä kirjaa, itsekin olisin jossain kirjan loppuvaiheilla jo kaivannut vähän jotain jatkumon tynkää kertomuksiin.
VastaaPoistaGutiérrezilla on varmasti omat lukijansa; tämä ei vain ollut minun kirjani.
Poista