perjantai 25. lokakuuta 2013

Kirjamessuilla torstaina

Pohjanmaan Antikvariaatti ja Planeetta-antikvariaatit
Vietin eilen koko päivän kirjamessuilla. Kirjabloggaajana sain sinne tällä kertaa ilmaisen lipun Suomen Messuilta.

Kuten ennakkojutussani kirjoitin, viihdyn Antikvaarisilla Kirjamessuilla. Aloitin siis antikvariaateista ja tutkinkin niitä perusteellisesti. Kahta etsimääni kirjaa en löytänyt, mutta muuten olen tyytyväinen ostoksiini, jotka onnistuin rajoittamaan vain kuuteen.
Kirjat näkyvät kuvasta, mutta tässä listaus:
  1. Christa Wolf: Medeia (tätä olen etsinyt kauan)
  2. Hermann Hesse: Ystävykset (puuttui Hesse-kokoelmastani)
  3. Hermann Hesse: Alppien poika (sama kuin edellä)
  4. Konstantin Paustovski: Valkoista kultaa (neuvostoklassikko, jota en ole lukenut)
  5. Pär Lagerkvist: Barabbas (tulee aikanaan Kuukauden nobelisti -sarjaani)
  6. Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (tästä olen blogannut, mutta lainasin kirjan; nyt halusin sen omaksi)

Jyrki Lappi-Seppälä, Jaana Kapari-Jatta, Kristiina Rikman, Ville Keynäs
Messuojelmassa minua kiinnosti eniten kääntäjien keskustelu Eroaako klassikoiden ja best sellereiden kääntäminen? Keskustelemassa olivat tunnetut kääntäjät Kristiina Rikman, Jaana Kapari-Jatta, Ville Keynäs ja Jyrki Lappi-Seppälä.

Kaikki neljä sanoivat, että heidän ensimmäinen ajatuksensa otsikon kysymyksestä oli, että ei eroa, mutta joitakin eroja keskustelussa löytyi. Kääntäjän asenteessa ei ole eroa, mutta best sellereissä kääntäjälle annettu aikataulu on tiukka, käytettiin jopa sanaa hirveä. Klassikoihin ainakin nämä neljä kääntäjää ovat saaneet tarpeeksi aikaa. Vanhoissa kirjoissa kieli on myös vanhaa. Keynäs esimerkiksi sanoi, että hänen tällä hetkellä kääntämänsä Rabelaisin kieli on sellaista, että nykyranskalainen ei ymmärrä sitä. Toisaalta klassikoista on olemassa tutkimuksia, jotka auttavat, mutta joihin perehtyminen vaatii aikaa. Ja klassikoista on olemassa paljon käännöksiä eri kielille, niitäkin voi käyttää tukena. En edes muista kuinka monelle eri kielelle tehtyjä käännöksiä Keynäs luetteli, että hänellä on Rabelaisista. Kristiina Rikman huomautti hauskasti, että kääntäessään ei voi edes aina tietää, kääntääkö tulevaa klassikkoa, ja mainitsi esimerkkinä Alice Munron.

Kääntämisestä yleensä puhuttiin myös. Kääntäjä joutuu usein perehtymään jonkun alan erikoissanastoon (Keynäs mainitsi esimerkkinä pitsinvalmistuskoneen). Nykyisin on sellainenkin ongelma, että joillakin erikoisaloilla ei ole termeille suomenkielisiä vastineita, vaan asiantuntijatkin käyttävät englanninkielisiä termejä.  Kääntäjän kokemusta ja jonkinlaista vaistoa tarvitaan, kun kirjoissa on sitaatteja, joita ei ole merkitty (esimerkiksi Hustvedt kuuluu käyttävän sellaisia). Keskustelun kuuntelijana ajattelin, että kääntäjällä täytyy olla huikea yleissivistys.

Kun yleisöstä esitettiin kysymys, millainen on hyvä käännös, niin vastaukseksi tuli, että kirjaa ei pidä tunnistaa käännökseksi. Sen pitää siis olla kuin kirja olisi kirjoitettu suomeksi.

Muustakin kuin edellä kirjoittamastani puhuttiin. Keskustelu oli todella mielenkiintoinen ja voimme olla iloisia, että meillä Suomessa on keskustelijoiden kaltaisia hienoja kääntäjiä

Chimamanda Ngozi Adichie, haastattelijana Jukka Petäjä
Viimeisenä ohjelmanumerona seurasin Chimamanda Ngozi Adichien haastattelun. Sitä ennen kuuntelin samalla esiintymislavalla käynnissä olleesta keskustelusta Miten voi 2000-luvun suomalainen kirjallisuus? lopun. Tuo keskustelu vaikutti aika hajanaiselta. 

Adichie kiinnosti minua, koska olen lukenut kaksi hänen kirjaansa ja postaukseni Purppuranpunaisesta hibiskuksesta on ylivoimaisesti suosituin blogikirjoitukseni. Adichien uusinta käännöstä Kotiinpalaajat en ole lukenut. Onneksi Adichie ei suostunut paljastamaan kirjasta oikeastaan mitään, vaan keskustelu liikkui yleisissä asioissa kuten suhtautumisessa rotuun Nigeriassa ja Yhdysvalloissa sekä Adichien kirjoittamisessa yleensä. Hän kertoi olevansa toivoton tekstin hioja ja uudelleen kirjoittaja. Adichie osoittautui huumorintajuiseksi ja sanavalmiiksi haastateltavaksi.

14 kommenttia:

  1. Kiitos tästä koosteesta, mielenkiinnolla luin semminkin kun en itse pääse paikalle. Siksi olen oikein iloinen ja kiitollinen siitä, että niin monet bloggaajat viitsivät raportoida messuista!

    Täytyy tunnustaa, että olen itse vasta hiljattain herännyt ajattelemaan kääntäjien työtä. En ollut pitkään aikaan siihen kiinnittänyt sen kummemmin huomiota eli olen ns. myöhäisherännäinen. Kääntäminen on kuitenkin haastavaa työtä, kuten ymmärsin raportistasi.

    Adichien haastattelun olisin ehdottomasti halunnut itsekin nähdä ja kuulla. Olen lukenut kaikki häneltä tähän mennessä julkaistut teokset ja jos lisää tulee, luen nekin. Olen katsonut joitakin hänen haastattelujaan netistä ja hän vaikuttaa hyvin eloisalta ja ystävälliseltä ihmiseltä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos pääset edes vähän messutunnelmaan näiden raporttien kautta. Adichie vaikutti todella positiiviselta ja lämpimältä. Minäkin aion lukea hänen kirjojaan lisää.

      Poista
  2. Barabbas saa peukutusta, muista ostoksista tunnistan pari nimeltä...
    Et napannut uutta Mo Yania?

    Kääntämiskeskustelu kuulostaa kiinnostavalta, yleistietämyksen tulee varmasti olla valtava (ja siltikin tulee varmasti kömmähdyksiä), klassikoissa varmaan auttavat sekalaiset kriittiset painokset joissa hämärämpiä kohtia on auottu, jos siis aikaa on sellaisia tutkia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mo Yanin kanssa kävi niin, että sain sen pari viikkoa sitten kustantajalta, ilmeisesti nobelisteihin erikoistuneena kirjabloggaajana. Olen lukenut kirjaa melko pitkälle (siinä on yli 700 sivua). Siitä tulee marraskuun Kuukauden nobelistini.

      Poista
  3. Adichie kuulostaa fiksulta. Hän on viime aikojen uusia suosikkikirjailijoitani, joten vähän kade olen tästä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailijahaastatteluista halusin ehdottomasti seurata Adichien haastattelun. Jäin ihan odottamaan sitä, vaikka olin ollut messuilla jo täyden työpäivän.

      Poista
  4. Hieno tuo ylin kuva. Mulla kävi niin köpelösti, että kannoin kameraa vain laukussani, en tullut ottaneeksi yhtään kuvaa.

    Hyviä löytöjä teit, varsinkin tuo Wolfin Medeia oli varmasti mukava yllätys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Medeiaa olen etsinyt monta vuotta, esimerkiksi verkkoantikvariaateista. Toki olen sen lukenut, mutta halusin omaksi.

      Poista
  5. Hienoja löytöjä, joista en ole lukenut yhtäkään! Kuukauden nobelisti on niin hyvä idea!

    Kokeneiden kääntäjien ajatuksista oli mukava lukea. He tekevät arvokasta työtä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kuukauden nobelistia on kiva kirjoittaa.

      Poista
  6. harmittelin erityisesti sitä, etten päässyt kuuntelemaan Adichieta, koska messuilin eilen :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Adichien haastattelu oli mielenkiintoinen ja antoisa, mutta ei messuilla voi mitenkään nähdä kaikkea, mitä haluaisi. Minä puolestani olisin halunnut kuulla myös Lenziä.

      Poista
  7. Käännöskeskustelu olisikin ollut kiintoisaa kuulla, mutta onneksi sinä rapotoit! Kiitos! Ja Adichien olisin totisesti halunnut nähdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käännöskeskustelu oli ensimmäinen tapahtuma, jonka merkitsin messuohjelmasta. Onneksi pääsin kuuntelemaan.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.