John Irving: Elokuvaurani

Elokuvaurani on kirja, joka kannattaa lukea vain jos on tutustunut John Irvingin kirjaan Oman elämänsä sankari (The Cider House Rules) ja siitä tehtyyn elokuvaan. Muiden ennen vuotta 1999 ilmestyneiden Irvingin kirjojen olisi myös hyvä olla tuttuja.

Elokuvan tekeminen kirjasta Oman elämänsä sankari kesti neljätoista vuotta. Irving teki siihen itse käsikirjoituksen, josta hän sai Oscarin (tulevasta Oscarista hän ei ole tiennyt tätä kirjaa kirjoittaessaan). Muutenkin Irving oli vahvasti mukana elokuvan tekemisessä. Hän sai valita ohjaajan – hänen hyväksymiään ohjaajaehdokkaita oli noiden neljäntoista vuoden aikana neljä. Joku meni aina pieleen kunnes lopulta Lasse Hallström onnistui. Irving vaikutti myös näyttelijävalintoihin. Hän esiintyi elokuvassa jopa itsekin, hyvin pienessä roolissa ”yrmeänä asemapäällikkönä”, jolla ei ollut yhtään repliikkiä.

Irving perustelee tässä kirjassa elokuvassa tehtyjä ratkaisuja. Niin laajasta kirjasta kuin Oman elämänsä sankari on vaikea tehdä elokuvaa. Siitä tulee väkisinkin typistetty, mutta Irving yrittää valottaa, mitä muutoksia ja miksi elokuvassa on kirjaan verrattuna. Oman elämänsä sankari on Irvingin tuotannon parhaimmistoa ja minusta elokuva oli kirjaan verrattuna vaisu. Luulen, että elokuva tuntuu paremmalta, jos ei ole lukenut kirjaa.

Joka tapauksessa Elokuvaurani antaa mielenkiintoista taustatietoa. Koska elokuvaa tehtiin enemmän tai vähemmän aktiivisesti niin kauan, Irving kirjoittaa muistakin asioista, ja erityisesti muista hänen kirjoihinsa perustuvista elokuvista, kuten Garpin maailma ja Kaikki isäni hotellit. Irvingin fanille Elokuvaurani on välttämätöntä luettavaa, niin paljon se kertoo myös Irvingin kirjoittamisesta.

Irving arvostaa todella paljon Oman elämänsä sankarin näyttelijöitä. Kuolevaa pikkupoikaa Fuzzya esitti Per Erik Sullivan, josta esimerkiksi tohtori Larchia näytellyt Michael Caine sanoi: ”Se poika on aarre.” Ja John Irving itse:

          "Fuzzyn kuolinkohtauksen jälkeisenä päivänä näin Erikin äitinsä kanssa vanhan kaupunginsairaalan cateringautolla. 

          ”Herra Irving!” Erik huusi minulle. ”Näittekö kun minä kuolin?”

          ”Näin! Sinä kuolit tosi hyvin, Erik”, minä sanoin. Poika säteili.

          Ja samalla lailla hän näytteli Fuzzya, kuolevaa poikaa – säteillen."

John Irving: Elokuvaurani. Muistelma

Suomentanut Kristiina Rikman

Tammi 2000, 176 s

Päällyksen kuva Stephen Vaughan; päällyksen suunnittelu Eero Heikkinen

Englanninkielinen alkuteos My Movie Business. A Memoir, 1999