Joseph Conrad: Anarkistit

Joseph Conrad tunnetaan parhaiten kirjasta Pimeyden sydän, mutta hän kirjoitti muutakin. Sain Anarkistit jo pari vuotta sitten blogituttava Kirsiltä, mutta tulin lukeneeksi kirjan vasta nyt.

Kirjan alkuperäinen nimi on The Secret Agent ja se kuvaa kirjaa paremmin kuin suomenkielinen nimi. On kirjassa toki anarkisteja, ja päähenkilö herra Verloc kutsuu itseään anarkistiksi, mutta oikeastaan hän on veltto ja saamaton salainen agentti, ja lisäksi kaksoisagentti.

Kirjan anarkistit ovat ristiriitainen ja aika surkea porukka. Yksi on lääketieteen opinnot kesken jättänyt moraaliton naistenmies, jota kutsutaan Tohtoriksi. Toinen on mitättömästä syystä vuosikaudet vankilassa istunut optimisti, joka haaveilee talouden romahdusta seuraavasta ihannemaailmasta. Kolmas, kutsumanimeltään Professori, on räjähdeasiantuntija, joka haluaisi tuhota kaiken mahdollisen. Yksi vanha terroristikin on joukossa. Tosin hän on terroristi vain puheiltaan, jotka tuntuvat nykylukijasta ajankohtaisilta (kirja on ilmestynyt vuonna 1907).

”Olen aina haaveillut kokoavani joukon miehiä”, hän deklamoi kiihkeästi, ” jotka päättäisivät ehdottomasti luopua kaikesta epäröinnistä keinojen valinnassa ja olisivat kyllin voimakkaita ottamaan avoimesti tuholaisen nimen ja vapaita maailmaa mädättävästä alistuneen pessimismin tartunnasta. Eivät säälisi maailmassa mitään, eivät myöskään itseään, ja saattaisivat kuoleman lopullisesti ihmiskunnan palvelukseen – siinä asia, jonka olisin halunnut nähdä.”

Anarkistit on yllättäen melko vahvasti avioliittoromaani. Herra Verlocin sopuisa avioliitto perustuu hänen puoleltaan väärinymmärrykseen ja vaimon puolelta hyötynäkökohtiin. Verlocin tyyni ja välinpitämätön vaimo onkin kirjan arvoituksellisin hahmo, joka aukeaa lukijalle pikku hiljaa.

Anarkistit on niitä kirjoja, jonka lukija saattaa jättää helposti kesken. Alussa on niin paljon selittelyä ja suorastaan jaarittelua. Loppua kohti mielenkiinto lisääntyy. Tapahtuu epäonnistunut attentaatti, jonka uhriksi joutuu kirjan viattomin henkilö, ja painopiste siirtyy Verlocin perheeseen. Aviopuolisoiden välienselvittelyn lopputulos on lukijan arvattavissa, mutta sen kuvausta lukee ahdistuneen tarkkaavaisesti.

Muita kirjan ansioita on sumuisen ja pimeän Lontoon kuvaus sekä yksi hienosti toteutettu aikasiirtymä. Conradista kiinnostuneelle suosittelen kuitenkin ennemmin Pimeyden sydäntä kuin Anarkisteja.

Joseph Conrad: Anarkistit

Suomentanut Kristiina Kivivuori

Otava 2004, 375 s

Suomennos ilmestynyt ensimmäisen kerran 1961

Englanninkielinen alkuteos The Secret Agent 1907