Marsha Mehran: Ruusuvettä ja lammaspataa

Ruusuvettä ja lammaspataa on tavallisen lukualueeni ulkopuolelta. Sain kirjan ruuanlaitosta innostuneelta blogituttavaltani Minnalta.

Kolme Iranista paennutta sisarusta on perustanut irlantilaiseen pikkukaupunkiin kahvilan 1980-luvulla. Osa kaupungin asukkaista on ihastunut kahvilan tarjontaan, mutta osa tuomitsee tulokkaat täysin. Marjan, vanhin sisarista, on päävastuussa kahvilan toiminnasta. Hänen eksoottisia ruokaohjeitaan on kirjan lopussa. Keskimmäinen sisar, Bahar, on kireä ja epäonnistuneen avioliiton traumatisoima. Nuorin, Layla, on vielä koulussa. Hänellä on menossa romanssi mukavan irlantilaispojan kanssa. Kahvilan keittiössä tehdään ruokaa ja keskustellaan. Joskus myös riidellään.

Ruusuvettä ja lammaspataa on kevyehkö viihderomaani, vaikka siinä sivutaan vakavia aiheita, kuten kulttuurieroja ja Irlannin aborttikieltoa. Kirjan keitokseen – vai pitäisikö tässä sanoa kukuun – on sekoitettu romantiikkaa, ripaus irlantilaista mystiikkaa ja hyppysellinen huumoria varsinkin teknisistä laitteista innostuneen isä Mahoneyn muodossa.

Loppuun vähän Marjanin ruokafilosofiaa:

”Marjanin oli toki myönnettävä, että hänen aterioillaan oli tiettyjä suostuttelevia ominaisuuksia, etenkin sellaisten syöjien suhteen, jotka istuivat ruoan ääreen vapaasta tahdostaan. Oli yleisesti tiedossa, että hänen ruoallaan oli kyky irrottaa kielenkannat. Hän piti ruokalajiensa voimaa yksinkertaisena totuutena, joka ei johtunut rohdoista eikä taioista, vaan ainoastaan hänen käyttämistään tuoreista maan antimista. Mutta ei ollut vain hänen ruokiensa ansiota, että asiakkaat alkoivat toteuttaa unelmia, joita heillä oli ollut viimeksi nuoruusvuosinaan.”

Marsha Mehran: Ruusuvettä ja lammaspataa

Suomentanut Henna Kaarakainen

Tammi 2011, 344 s

Ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestynyt 2009

Englanninkielinen alkuteos Rosewater and Soda Bread 2008