lauantai 14. joulukuuta 2013

Jorge Luis Borges: Hiekkakirja

Hiekkakirjassa on novelleja kahdesta Jorge Luis Borgesin myöhäistuotannon novellikokoelmasta, Brodien selonteko ja Hiekkakirja. Brodien selonteon esipuheessa Borges sanoo, että hänen kertomuksensa ”haluavat viihdyttää ja kiehtoa mieltä, eivät vakuuttaa”. Minä pidinkin juuri Brodien selonteon novelleista. Ne ovat paljon realistisempia kuin Hiekkakirjan kertomukset, joissa on enemmän fantasia-aineksia. En ole lukenut muita Borgesin kirjoja, mutta käsittääkseni fantasia oli hänelle tyypillisempää kuin realismi.

Brodien selonteon novellit ovat aivan erillisiä, mutta ne muodostavat kuitenkin kokonaisuuden kertoessaan Buenos Airesista, tavallisimmin 1900-luvun alkupuolella. Kertomukset on etäännytetty, joku kertoo tarinan kirjailijalle, joka pukee sen sanalliseen muotoon omalla tavallaan. Aiheena on usein kaksintaistelu. Novellien nimissäkin on Kaksintaistelu ja Toinen kaksintaistelu. Taisteluista vain yksi on klassinen kahden miehen välinen teräaseilla ja siinäkin taistelevat oikeastaan aseet (historiansa vuoksi), eivätkä miehet. Argentiinalainen gaucho-kulttuuri on taustalla ja veitsiä käytetään monessa tarinassa, mutta taistelu voi olla esimerkiksi myös kahden professorin tahtojen välinen.

Borgesin novelleissa on paljon viittauksia filosofeihin ja kristinuskoon. Borges oli myös perehtynyt skandinaavisiin taruihin ja Islannin saagoihin, mikä näkyy varsinkin Hiekkakirjan kertomuksissa.

Vaikka pidin enemmän Brodien selonteon novelleista, otan tähän kiehtovan lainauksen niminovellista Hiekkakirja. Siinä kertojalle kaupataan kirjaa, joka on ääretön. Sen ensimmäistä ja viimeistä sivua ei voi löytää, eikä samaa sivua näe koskaan uudestaan. Kun kertoja sanoo, ettei se voi olla mahdollista, kauppias vastaa:
 ” Ei voikaan, mutta se on. Tämän kirjan sivumäärä on täsmälleen ääretön. Mikään sivu ei ole ensimmäinen, eikä mikään viimeinen. En tiedä miksi niiden numerointi on näin mielivaltainen. Ehkä jotta ymmärrettäisiin että loputtomassa sarjassa mikä tahansa numero on hyväksyttävä. 
Sitten hän sanoi kuin ääneen ajatellen: 
Jos avaruus on ääretön, me olemme missä tahansa avaruuden pisteessä. Jos aika on ääretön, me olemme missä tahansa ajan pisteessä.”

Jorge Luis Borges: Hiekkakirja
WSOY 2003, 194 s
Suomentanut Pentti Saaritsa
Päällys Kristina Segercrantz
Espanjankieliset alkuteokset El informe de Brodie 1970 ja El libro de arena 1975

2 kommenttia:

  1. En yleensä ole novellien ystävä, ne tuntuvat niin kovin lyhykäisiltä minun makuuni, mutta tämä kuulostaa aika kiinnostavalta. Kiitokset vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Useimmat Borgesin novellit ovat todella lyhyitä, vain muutaman sivun mittaisia!

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.