keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Alexandre Dumas: Musta tulppaani

Kuvassa tulppaanien sijasta krysanteemi.
Musta tulppaani on Alexandre Dumas’n historiallinen romaani. Se alkaa todellisesta tapahtumasta, kun väkijoukko lynkkaa veljekset Jan ja Cornelius de Wittin vuonna 1672. Jan de Witt oli tuolloisen Alankomaiden tasavallan neuvospensionääri (vastaa suunnilleen pääministeriä). Seuraava mahtimies oli Vilhelm Oranialainen, joka myös esiintyy kirjassa.

Cornelius van Baerle on nuori tulppaaninkasvattaja, maalari ja lääkäri. Lisäksi hän on komea ja varakas. Haarlemin puutarhayhdistys on luvannut sadantuhannen floriinin palkinnon henkilölle, joka pystyy jalostamaan mustan tulppaanin. Cornelius yrittää ja onnistuu saamaan aikaan kolme mustan tulppaanin sipulia. Hänen motiivinsa ei ole raha. Hän rakastaa tulppaaneja ja on luonnoltaan tieteilijä. Cornelius joutuu vankilaan, koska hänellä on yhteys de Wittin veljeksiin.

Kaunis Rosa on ilkeän vanginvartija Gryphuksen tytär. Rosa ja Cornelius rakastuvat, tietysti. Rosa kasvattaa yhdestä sipulista kukan Corneliuksen ohjeiden mukaan. Nuorten onnen ja menestyksen tiellä on kateellinen tulppaaninkasvattaja Boxtel, joka himoitsee mustaa tulppaania ja palkintoa. Tässä kirjassa hyvikset ja pahikset erottuvat heti toisistaan.

Kiemuraisen juonen ratkaiseva palanen on irtirepäistylle raamatunlehdelle kirjoitettu viesti, josta lukija on tietoinen, mutta Rosa ja Cornelius eivät.

Musta tulppaani on ilmestynyt Punainen sulka -sarjassa, jota WSOY julkaisi 1957-1970. Sarjan kirjat olivat poikien seikkailuromaaneja. Kirjailijoita olivat muun muassa Arthur Conan Doyle, James Oliver Curwood ja Jack London. Musta tulppaani oli sarjan viimeinen kirja.

Epäilen, että Musta tulppaani ei ole saavuttanut suurta suosiota poikien seikkailukirjana. Tulppaanin jalostaminen ja kilpailu kukasta ei kuulosta kovin jännittävältä. Päähenkilökin on oikeastaan älykäs ja neuvokas Rosa, eikä Cornelius, joka on lähes koko ajan vankilassa. Tekstissä on runsaasti viittauksia antiikin taruihin ja ne saattavat jäädä nuorelle vieraaksi. Olen lukenut kirjan lapsena, mutta en muistanut siitä paljon mitään. Nyt vanhempana lukijana kirja oli minusta hyvin viihdyttävä, ja lisäksi erinomainen kuvaus hollantilaisten tulppaani-innostuksesta, joka oli todella suurta 1600-luvulla.

Mustasta tulppaanista ovat kirjoittaneet myös ainakin Jokke ja Norkku.

Alexandre Dumas: Musta tulppaani
Suomentanut Hertta Tirranen
WSOY 1970, 2. painos, 264 s. (ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi 1913)
Ranskankielinen alkuteos La tulipe noire 1850

***********
Kirjassa jalostetaan uusi tulppaanilaji, joten sijoitan sen Helmet-haasteen kohtaan 34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta.

4 kommenttia:

  1. Olen lukenut tämän kuvitetut klassikot -sarjakuvaversiona. Voisi olla ihan kiinnostava kirja täysversionakin.

    VastaaPoista
  2. Luin tämän lapsena, vaikka en kukkasista pitänytkään, pidin tarinasta, tulppaanien väri kiinnosti. Aikuisena ymmärsin kirjan paremmin ja pidin siitä vähintään yhtä paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä saa varmasti ihan eri asioita irti lapsena ja aikuisena.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.