Tutkija,
historioitsija Alma Söderhjelm (1870-1949) oli Suomen
ensimmäinen nainen, joka
sai dosentuurin, sekä ensimmäinen nainen professorina. Hän oli myös
ensimmäisiä naisia, joka pääsi ylioppilaaksi ja väitteli tohtoriksi. Ilman
Merete Mazzarellan kirjaa Alma –
Edelläkävijän tarina en olisi edes kuullut Alma Söderhjelmistä!
Jälkisanoissaan
Mazzarella sanoo, että kirja on romaani. Se ei siis ole elämäkerta. Mazzarella
on kuitenkin perehtynyt runsaaseen tausta-aineistoon kuten Alman kirjeisiin,
päiväkirjaan ja viiteen muistelmateokseen. Hän on halunnut tuoda Alman oman
äänen kuuluville. (Käytän tässä pelkkää etunimeä Alma kirjan nimen mukaisesti.)
Kirjassa Alma muistelee
elämäänsä,
kun hän on Saltsjöbadenin kylpylähotellissa hoidettavana. Vanhan
naisen ajatukset hyppivät tapahtumasta ja ihmisestä toiseen, ja pysähtyvät
joskus myös hoitajiin.
Alma asetti tavoitteensa jo nuorena: "[- -] voisin opetella elävöittämään historiallisia tapahtumia, eläytymään historiallisiin henkilöihin ja tulkitsemaan heitä. Siitä tuli minun elämäntyöni."
Tutkijana Alma erikoistui Ranskan
vallankumoukseen. Hänen väitöskirjansa käsitteli lehdistön toiminnan ehtoja
vallankumouksen vuosina. Tutkimustaan hän pääsi tekemään Pariisiin, josta tuli
hänen ihannekaupunkinsa. Alma asui sekä Suomessa että Ruotsissa. Hän oli
ilmeisesti jopa tunnetumpi Ruotsissa. Hän oli uskomattoman työteliäs. Laajan
tieteellisen tuotannon lisäksi hän kirjoitti romaaneja, näytelmän, runoja, sekä
pakinoita ruotsalaisiin lehtiin. Hän teki jopa yhden elokuvakäsikirjoituksen.
Olisin mielelläni lukenut enemmän
Alman yliopistourasta kuin hänen seuraelämästään, mutta kyllä näinkin tuli
selväksi, kuinka vaikeaa pioneerilla oli. Häntä vähäteltiin jopa silloin, kun
hän oli professorina Åbo Akademissa. Alma ei mennyt koskaan naimisiin ja siitä
seurasi yksityiselämässäkin omituisuuksia. Kun hän oli Suomessa, hänen
odotettiin asuvan vanhempiensa luona. Hän joutui tarjoilemaan vieraille kahvia,
vaikka hänen olisi pitänyt viimeistellä väitöskirjaansa.
Alma halusi olla yksilöllinen ja vapaa. Hän oli monilapsisen perheen kahdeksasta tytöstä
seitsemäs, eikä tuntenut itseään yksilöksi tyttöjoukossa. Perhe oli yläluokkaa.
Isä oli tuomari ja toimi Bobrikovin aikaan prokuraattorina (vastasi
oikeuskansleria). Alma tapasi elämänsä aikana monia kuuluisuuksia, esimerkiksi
nuoren tytön, josta tuli sittemmin Aleksandra Kollontai. Monet Alman ystävistä
olivat kuuluisuuksia kuten Mauritz Stiller ja Hjalmar Bergman.
Almasta tuli vapaa, vapaa myös
rakkaussuhteissaan. Hänestä tuli yksilö. ”On ollut taistelua olla yksilö.”
Muita kirjoituksia: Kulttuuri kukoistaa, Tuijata. Kulttuuripohdintoja ja Täällä toisen tähden alla.
Merete Mazzarella: Alma – Edelläkävijän tarina
Suomentanut Raija Rintamäki
Tammi 2018, 270 s.
Ruotsinkielinen alkuteos Alma 2018
***********
Koska kirjan koko nimi on Alma
– Edelläkävijän tarina, se sopii Helmet-haastessa kohtaan 28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä.
Tulossa kirjastosta. Odotan innolla :)
VastaaPoistaMainiota, tämä kannattaa kyllä lukea. Odottelen, mitä sinä pidät.
PoistaKuulostaa mielenkiintoiselta! En minäkään ole Alma Söderhjelmistä aiemmin kuullut. Merete Mazzarellan tietokirjoista olen tykännyt niin paljon, että täytyy kyllä lukea tämäkin.
VastaaPoistaEn ole lukenut muita Mazzarellan kirjoja, en romaaneja, enkä tietokirjoja. Alman perusteella voisin lukea häneltä muutakin.
Poista