Elämäni
tarina
on hiukan hämäävä nimi tälle kirjalle, koska kirja on ilmestynyt vuonna 1903,
jolloin Helen Keller oli vasta 23-vuotias. Lukemani painoksen kannessa oleva
kuva iäkkäästä Helen Kelleristä ohjaa myös ajatukset pitempään elämäkertaan. Elämäni tarinassa Helen Keller kertoo,
miten voitti kuurosokeuden asettamat esteet. Kirjaa kirjoittaessaan hän oli
opiskelemassa Radcliffe Collegessa, josta hän valmistui myöhemmin kandidaatiksi
samassa ajassa opiskelutovereidensa kanssa.
Tärkein hetki Helen Kellerin
elämässä oli se, jolloin hän ymmärsi mitä hänen opettajansa Anne Sullivanin
hänen käteensä kirjoittamat merkit tarkoittivat.
”Astelimme käytävää pitkin kaivolle sen puitteita kattavan kuusaman tuoksun houkuttelemina. Joku pumppusi parhaillaan vettä, ja opettaja asetti käteni pumpun alle. Kun kylmää vettä ryöpsähti kädelleni, opettaja tavasi toiseen käteeni sanan vesi, ensi hitaasti ja sitten nopeasti. Olin aivan hiljaa ja keskitin koko huomiokykyni neiti Sullivanin sormien liikkeisiin. Äkkiä tulin hämärästi tietoiseksi jostakin unohtuneesta – vavahdin saadessani takaisin kyvyn ajatella, ja kielen salaisuus selvisi minulle jollakin hämärällä tavalla. Tiesin että v-e-s-i merkitsi sitä ihanan kylmää jotakin, mitä virtasi kädelleni. Elävä sana herätti sielunikin eloon, antoi sille valoa, toivoa ja iloa, vapautti sen.”
Tuon 7-vuotiaana saadun
oivalluksen jälkeen Helen Keller opetteli, opetteli ja opetteli. Esineiden
nimistä hän jatkoi käsitteisiin, kuten rakkaus, jonka ymmärtämisen vaikeutta
hän kuvaa parilla sivulla. Lukutaito oli tietysti yksi tärkeimpiä opeteltavia
asioita. Pian Helen jo opiskelikin neiti Sullivanin johdolla samoja aiheita
kuin kuulevat ja näkevät lapset koulussa.
Elämäni
tarinasta
saa Helen Kelleristä kuvan sisukkaana ja periksiantamattomana. Hänhän opetteli
myös puhumaan. Hänen oppimisen ja ymmärtämisen halunsa oli valtava. Radcliffe
Collegeen hän oli aluksi pettynyt. ”Näyttää siltä että yliopistoon mennään
opiskelemaan eikä ajattelemaan.”
Opettaja Anne Sullivanin
taitavuutta ja myötäelämisen kykyä Helen Keller korostaa kirjassa monta kertaa.
He eivät olleet vain opettaja ja oppilas, vaan heistä tuli läheiset ystävät.
Olen joskus kauan sitten nähnyt vaikuttavan
elokuvan Ihmeidentekijä, jossa Anne Bancroft näyttelee Anne Sullivania. Hän sai
suorituksestaan Oscarin.
Helen Keller: Elämäni
tarina
Suomentanut Martti
Montonen
WSOY 1964, 4.
painos, 171 s.
Englanninkielinen alkuteos The
Story of My Life 1903
***********
Elämäni tarina kuuluu Helmet-haasteessa kohtaan 48. Kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä.
Helen Kellerin tarina on kyllä ihmeellinen. Itse en ole kirjaa lukenut, muuten vain kuullut hänestä jotain. Hämäävää kyllä, että kanteen on laitettu kuva hänestä vanhana - ja hämäävä nimikin on kirjalla.
VastaaPoistaHelen Kellerin tarina oli niin poikkeuksellinen, että hänestä tuli aikanaan kuuluisuus.
PoistaKaunis ja ihmeellinen tarina sitkeydestä ja peräänantamattomuudesta, jonka kauan sitten tapahtuneen lukukokemuksen postauksesi nosti pintaan, kiitos!
VastaaPoistaMinä en ollut lukenut Elämäni tarinaa aiemmin. Kannatti lukea.
PoistaOlen katsonut elokuvan, mutta en muista lukeneeni kirjaa. Kiitos bloggauksesta <3
VastaaPoistaElokuva oli minusta hyvä. Kirja on tietysti arvokas kertoessaan Helen Kellerin omaa tarinaa.
Poista