Leena Krohn: Hotel Sapiens

Hotel Sapiens ja muita irrationaalisia kertomuksia on kolmas tänä vuonna lukemani Leena Krohnin teos. Pidän niiden erikoislaatuisesta maailmasta, jossa on tämänkin kirjan nimen mukaisesti irrationaalisia piirteitä. Niistä kirjoittaminen on vaikeaa. Niissä on pienessä sivumäärässä paljon sisältöä ja tuntuu, etten osaa kuvata kirjojen luomaa tunnelmaa siten kuin koen sen.

Hotel Sapiensin teemana on ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuus. Sen kertomuksista löytyvät monet ajateltavissa olevat uhkakuvat: älykkäät koneet, hillitön rahan tekeminen tyhjästä, ilmastonmuutos, saasteet, säteilyonnettomuudet, jopa maapallon ulkopuolelta tuleva vaara.

Hotel Sapiens on piilopaikka, pakopaikka, säilytyspaikka, sairaala, vankila tai näitä kaikkia. Sen omalaatuisia asukkaita vartioivat tai hoitavat robottinunnat. Ihmiset ovat Kaitsijoiden tarkkailtavina ja tutkittavina. Kaitsijat, vallan ottaneet koneet, yrittävät saada selville mitä ihmisyys on.

Hotel Sapiensin ulkopuolella maailma on saattanut tuhoutua. Taivasta peittää kelmeä kalvo, jonka takaa aurinko ei näy. Sairashuoneessa on säteilyä saanut parantumaton. Ihmiset ovat toimineet liian myöhään.

Luettelemani uhkat vain pilkahtelevat Hotel Sapiensia asuttavien ihmisten tarinoissa. Kaikilla ei ole nimiä, vaan heitä kutsutaan kuvaavilla ominaisuuksilla kuten Arki-ihminen, sokea silmälääkäri, (entinen tilastotieteen opettaja) Higgsin bosoni, kukkakauppias ja Hullu. Hullusta oli tullut hullu, kun hän oli päästänyt todellisuuden sisäänsä. Nuorta tyttöä, jonka tukka on niin lyhyt, että hän muistuttaa Jeanne d’Arcia, kertoja säälii:

”Samalla tuli surku häntä katsellessani. Tänne hän on päätynyt, Hotel Sapiensin sumupilven alle, taloon, jossa kellään ei ole tulevaisuutta. Niin tyyneltä kuin hän näyttääkin, olen varma, että kirkkaan otsan alla häntä kiduttavat kärsimättömyys ja elämänjano, tahto mennä ja tulla, tehdä ja vaikuttaa. Mutta miten Hotel Sapiensissa voisi vaikuttaa? 

Täällä voi vain olla olemassa ilman toivoa, ilman tekoja.”

Edellä olevasta lainauksesta huolimatta tulkitsen kirjan lopun edustavan pientä toivon kipinää, kun Hotel Sapiensin ainoan lapsen tekemä maapallonlippu alkaa hulmuta.

Leena Krohn: Hotel Sapiens

Teos 2013, 164 s.

***********

Hotel Sapiens oli Finlandia-palkintoehdokas, joten se sijoittuu Helmet-haasteessa kohtaan 5. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi.