sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Elly Griffiths: Risteyskohdat

Elly Griffithsin Ruth Galloway -dekkareita on kehuttu monessa blogissa, joten päätin kokeilla niitä, kun kirjastossa sattui olemaan sarjan ensimmäinen osa. Aloitusosan perusteella nämä kannattaisikin lukea järjestyksessä.

Ruth Galloway on arkeologi. Hän opettaa Pohjois-Norfolkin yliopistossa arkeologiaa ja erityisesti rikosteknistä ihmisluiden tutkimusta. Hänen apuaan pyydetään, kun poliisi on löytänyt marskimaahan haudattuja lapsen luita. Kyseiset luut osoittautuvat arkeologisesti merkittäviksi, mutta eivät poliisin kannalta kiinnostaviksi. Niiden kautta Ruth tutustuu rikoskomisario Harry Nelsoniin ja pian Ruthin taitoja tarvitaan kahden tytön katoamisen tutkimisessa.

Dekkareita ilmestyy niin paljon, että luulisi vetävän päähenkilön kehittelyn olevan jo vaikeaa. Ruth Galloway erottuu ammattinsa vuoksi. Hän on itsenäinen, osaava ja kekseliäs. Muutama liikakilo tuntuu tosin vaivaavan melkoisesti.

Ruth asuu muiden mielestä synkällä paikalla. Ikkunasta näkyy kilometreittäin marskimaata.
”Mutta tänään, tänä harmaana talviaamuna elollisia olentoja ei ole näkyvissä sillä etäisyydellä, minne katse kantaa. Kaikki on kalvakkaa ja veden huuhtomaa, harmaanvihreä sulautuu harmaanvalkoiseksi siellä, missä marskimaa kohtaa taivaan. Meri näkyy kaukana tummemmanharmaana viivana, missä lokit ajelevat aalloilla. Maisema on lohduttoman autio, eikä Ruthilla ole aavistustakaan, miksi hän pitää siitä näin paljon.”
Ruthin asuinpaikka tarjoaa aineksia pieneen pelotteluun ja näyttämön loppuratkaisulle.

Ruthin ammattia lukuun ottamatta Risteyskohdat on tavanomainen dekkari ihmissuhdesotkuineen ja vaihtelevine epäiltyineen. Syyllinen selviää lähes sattumalta. Risteyskohdat on leppoisaa luettavaa, jos nyt niin voi sanoa dekkarista. Se ei ole kovin jännittävä, eikä kovin pelottava, mutta sitä oli mukava lukea. Erityisplussa siitä, että suomentaja on kansiliepeen mukaan arkeologi. Terminologian pitäisi ainakin olla oikein.

Elly Griffiths: Risteyskohdat
Suomentanut Anna Lönnroth
Tammi 2017, 345 s.
Englanninkielinen alkuteos The Crossing Places 2009

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.