sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö

Räjähdemiehen perintö, kirja Nobelin kirjallisuuspalkinnosta on kuin tehty minulle nobelisteista kirjoittavana bloggaajana.
”Kirjallisuus ja rauha yhdistettynä luonnontieteisiin oli Nobelin resepti ihmiskunnan menestykselle."
Siinä tutkija Sanna Nyqvistin tiivistys ja tulkinta Alfred Nobelin ajatuksesta kuuluisien palkintojen takana. Nobelin ura ja omaisuuden kartuttaminen perustui luonnontieteisiin, mutta hän arvosti kirjallisuutta, luki paljon ja kirjoitti itsekin, nuorena runoja ja vähän ennen kuolemaansa näytelmän Nemesis, josta kirjassa on oma lukunsa.

Tie kirjallisuuden nobelistiksi on pitkä. Kirjailijan on yleensä täytynyt olla ehdotettujen palkinnon saajien joukossa monena vuotena ennen kuin lopulta pääsee Nobel-komitean muutaman vakavasti harkitseman joukkoon. Ehdokkaita voivat esittää ”Ruotsin Akatemian jäsenten lisäksi ulkomaisten kirjallisuusakatemioiden jäsenet, kirjallisuuden ja kielten professorit, aiemmat Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajat sekä kansallisten kirjallisuusliittojen puheenjohtajat”. Räjähdemiehen perinnössä on lista vuoteen 1968 mennessä ehdotetuista suomalaisista. Juhani Ahoa on ehdotettu monena vuonna, samoin Bertel Gripenbergiä ja tietysti F. E. Sillanpäätä. Mika Waltari on myös useimmin ehdotettujen joukossa. Lista päättyy vuoteen 1968, koska ehdokasasettelu on salainen 50 vuotta. Yhtä kauan on salainen Akatemian tekemä valintaan liittyvä taustatyö.

Valinnat liittyvät omaan aikaansa. Esimerkiksi vuoden 1907 nobelistin Rudyard Kiplingin teokset ovat nykyajasta katsottuna niin rasistisia, ettei hänellä olisi enää mahdollisuuksia palkintoon. Valinnat liittyvät myös valitsijoihin. Ruotsin Akatemiassa on kerrallaan 18 jäsentä. Ensimmäinen nainen akateemikkona oli Selma Lagerlöf. Hän oli ainoa nainen Akatemiassa vuodesta 1914 vuoteen 1940. Nykyisessä Akatemiassa on kaksitoista miestä ja kuusi naista. Palkinnon saajista suurin osa on ollut eurooppalaisia miehiä.

Räjähdemiehen perinnössä on luku naisten vähyydestä palkinnon saajissa. Naisia on palkittu 15 ja miehiä 101, kun otetaan mukaan tänä vuonna myönnetyt kaksi palkintoa. Nobel-komitean arvioissa naisiin on suhtauduttu kirjailijoina vähättelevästi ja kun heitä on verrattu mieskirjailijoihin, on helposti löydetty ansiokkaampi mies. Vähättely ei rajoitu komiteaan, vaan näkyy esimerkiksi Nobel-palkitun V. S. Naipaulin haastattelusta, jossa ”hän totesi naiskirjailijoiden olevan vähempiarvoisia näiden ”sentimentaalisuuden” ja ”rajoittuneen maailmankuvan” vuoksi”. Haastattelu on vuodelta 2011.

Edellä nostamieni asioiden lisäksi kirjassa käsitellään paljon muuta, kuten Nobelin palkinnon alkuperäistä vastaanottoa ja nousua maailman tärkeimmäksi kirjallisuuspalkinnoksi ja samalla kirjallisuuden auktoriteetiksi. Palkinnon seurauksena kirjailijan tuotanto on usein hiipunut, näinhän kävi Sillanpäällekin. Palkinnosta kieltäytyneet ovat saaneet oman lukunsa, samoin valintoihin liittyneet kohut ja skandaalit. Päätösten poliittisuutta pohditaan myös. Ruotsin Akatemian vuoden 2018 kriisi välittömine seurauksineen on ehtinyt kirjaan.

Räjähdemiehen perintö sopii luettavaksi kaikille kirjallisuudesta ja Nobelin kirjallisuuspalkinnosta kiinnostuneille. Se on laajaan tutkimustyöhön perustuva tietopaketti, joka korostaa kirjallisuuden tärkeyttä, kuten Alfred Nobel itse teki luodessaan palkintonsa.

Räjähdemiehen perintö on luettu myös blogissa Kulttuuri kukoistaa.

Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö
Tammi 2019, 240 s.

4 kommenttia:

  1. Kiitos linkistä, Margit! Etenkin tuo palkittavien valintaprosessi on todella kiinnostavaa luettavaa tässä kirjassa ja antaa uskoa myös siihen, että oikeasti valitaan parhaita kirjoja (vaikka hutejakin on tullut, kuten Nyqvist kertoo) - usko hieman tässä viime aikoina alkoi hiipua komitean sähläysten myötä. Paljon asiaa helppolukuisessa paketissa tässä on, erinomainen katsaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kirja! Oikeastaan ainoa vähemmän kiinnostava asia oli palkinnon jakamiseen liittyvät juhlamenot, ja olihan niissäkin toki palkittujen puhe täyttä asiaa.

      Poista
  2. Ihmetyttää että Juhani Aho ei saanut palkintoa kun vertaa kuka alkupalkintoja sai. Waltari olisi varmaan myös sen voinut pokata. Luin Joseph Conradin Narsiksoksen n@@k@ri. Siinä on rasistisia ilmauksia ja kuvattu myös syrjintää mutta kirja ei ole minusta rasistinen koska lukija ymmärtää että ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja toiseksi laivoilla oli tiukkaa tekstiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjassa käsitellään syitä joidenkin ilmiselvien palkinnon ansainneiden ohittamiseen, esimerkiksi Strindbergiä pidettiin ilmeisesti liian radikaalina. Nobelin alkuperäisen ajatuksen mukaan palkinnon pitäisi auttaa kirjailijaa taloudellisesti työssään. Siksi joskus ajateltiin, että palkintoa ei voida antaa liian suositulle (siis myyvälle) kirjailijalle. Lieneekö tuossa syy Waltarin jättämiseen palkinnotta.

      Vanhoja kirjoja ei voi pitää rasistisina n-sanan käytön perusteella, asenteesta siinä on kysymys. Niin on esimerkiksi Kiplingin kohdalla.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.