Tommy Orange: Ei enää mitään

 

Tommy Orangen Ei enää mitään kertoo tarinoita urbaani-intiaaneista, siitä, millaista on olla natiivi yhdysvaltalaisessa nyky-yhteiskunnassa. Yksi kirjan henkilöhahmoista, taiteilija, toteuttaa projektia, jossa hän kuvaa tarinankertojia videolle. Tarinat ovat tärkeitä. Ne auttavat ymmärtämään, mitä on tapahtunut.

”Veho oli valkoinen mies, joka saapuessaan sai vanhan maailman näkemään omilla silmillään. Katso. Näetkö, juttu on niin, että ensin te annatte minulle kaikki maanne, sitten kaiken huomionne, kunnes olette antaneet tuhkatkin pesästä. Kunnes silmänne väsyvät ettekä näe taaksenne eikä edessänne ole mitään, ja piikki, pullo tai piippu ovat ainoat asiat jotka vielä häämöttävät näkyvissä.”

Nykyajan tarinat ovat surullisia ja karuja. Jos henkilöllä itsellään ei ole alkoholiongelmaa, niin jollakulla läheisellä on. Nuoret sekoilevat huumeiden kanssa ja päätyvät pikkurikollisiksi. Perheet ovat rikkinäisiä, isät väkivaltaisia tai kadonneita. Isoäiteihin voi sentään luottaa.

Näkökulmahenkilöitä on monta. Heillä on siteitä toisiinsa, ja lukiessa pitää olla tarkkana, jotta yhteydet pysyvät mielessä. Kaikki juonihaarat vievät Oaklandin suureen powwow-juhlaan, joka ei suju suunnitelmien mukaan. (Powwow on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen tanssijuhla.)

Tommy Orange on cheyenne- ja arapaho-heimojen jäsen. Hän on kirjoittanut silmiä avaavan ja rankan, mutta samalla myötäelävän romaanin ihmisistä, jotka on yritetty häivyttää näkymättömiin.

”Mutta tämä maa, kaikkien Amerikan mantereella asuvien alkuperäiskansojen maa, on rakennettu umpeen, heidän esivanhempiensa maat on haudattu lasiin, betoniin, vaijereihin ja teräkseen, heidän muistinsa on peruuttamattomasti peitetty. Siellä ei ole enää mitään.”

Tommy Orange: Ei enää mitään
Suomentanut Jussi Korhonen
Aula & Co 2020, 329 s.
Englanninkielinen alkuteos There There 2018