Surinamelaisen Clark Accordin Paramaribon
kuningatar. Maxi Linderin kronikka pohjautuu
Maxi Linderin elämään. Hän oli prostituoitu ja kuuluisuus Surinamen
pääkaupungissa Paramaribossa. Hänen oikea nimensä oli Wilhelmina Angelica
Adriana Merian Rijburg ja hän eli 1902–1981.
Kirjan
Maxi Linder on oman arvonsa tunteva, helposti räjähtävä ja paha suustaan. Hän saattoi järjestää kohtauksen
päästyään sisään ”säädylliseen” tanssipaikkaan.
”Minkä ihmeen vuoksi sinä
oikein kuvittelet olevasi parempi kuin minä? Myös sinulle maksetaan
tempuistasi! Sinä tanssit, minä nain. Eikä minulla ole mitään sitä vastaan,
että saat tietää yhden asian: minä nain paremmin kuin sinä tanssit! Voit kysyä
sitä vaikka keneltä tahansa mieheltä tässä salissa.”
Ammattinsa
harjoittajana Maxi oli
niin hyvä, että hänellä oli asiakkainaan kaupungin mahtimiehiä, ja hän osasi
käyttää suhteita hyväkseen. Toisaalta hänellä oli
hyvä sydän. Hän sääli köyhiä lapsia. Tulojen ollessa suurimmillaan hän maksoi
monen köyhän pojan koulutuksen, joillekin jopa opinnot Hollannissa.
Rakenteeltaan
kirja on hyppelehtivä. Siinä siirrytään vuodesta toiseen jättäen väliin pitkiä
aikoja. Ainoastaan toisen maailmansodan vuosiin pysähdytään pitemmäksi aikaa.
Suriname kuului tuolloin vielä Hollantiin (maa itsenäistyi vasta 1975), mutta
Yhdysvallat otti vastuun maan bauksiittituotannon suojelemisesta. Paramaribossa
oli runsaasti yhdysvaltalaisia sotilaita, ja prostituoidut elivät kulta-aikaa,
kunnes sotilasjohto kyllästyi heidän aiheuttamiinsa ongelmiin ja heidät
kerättiin leirille eli käytännössä vankilaan.
Maxin ammatin varjopuolina olivat
halveksunta ja väkivallan uhka. Hän oli kuitenkin niin rohkea, että uskalsi tehdä
poliisille ilmoituksen, jos häntä pahoinpideltiin, eikä hän suostunut ehdotukseen sovittella rikos rahalla. Elämän loppua kohti hän köyhtyi ja hänet
unohdettiin.
Paramaribon
kuningatar kertoo värikkään ihmisen vaiherikkaasta elämästä
maassa, josta en ennen kirjan lukemista tiennyt mitään.
Clark Accord: Paramaribon kuningatar. Maxi Linderin kronikka
Suomentanut Lili Ahonen
Gummerus 2000, 293 s.
Hollanninkielinen alkuteos De koningin van Paramaribo 1999
***********
Maailmanvalloitus: Suriname.
Vaikuttaapa kiintoisalta! Surinamesta ei todellakaan ole tullut luettua mitään.
VastaaPoistaMinusta on hyvä, että joskus suomennetaan kirjoja meille tuntemattomista maista.
PoistaNäin tämän kirjan kerran jossain kirpputorilla ja kiinnostuin juuri tuon maan takia, joka on niin täysin tuntematon. Siinä olisi kyllä täydellinen maabongaus! Kirja jäi kuitenkin ostamatta, kun en ollut varma, tulisiko sitä koskaan oikeasti luettua. Mutta varmasti avartava lukuelämys tämäkin. Eihän sitä tiedä, jos joskus vielä etsisi tämänkin kirjan käsiinsä.
VastaaPoistaLukiessa googlailin välillä tietoja Surinamesta. Sitä ei olisi tullut tehdyksi ilman tätä kirjaa.
PoistaOnko romaani pääosin moralisointia vai esitelläänkö siinä sitäkin millä tavalla tämä Maxi oli parempi naimaan kuin muut?
VastaaPoistaEi moralisoida lainkaan. Maxi on kirjan sankaritar. Ja kyllä siinä on kohtauksia, joista selviää, miten hän tekee työtään.
Poista