sunnuntai 29. elokuuta 2021

Dekkareita: Frimansson ja Adler-Olsen

Inger Frimansson: Tyttö ja kissa

Inger Frimansson kirjoittaa psykologisia rikosromaaneja. Tyttö ja kissa on tyypillinen hänen tuotantonsa edustaja. Siinä ei ole alussa rikosta, jota lähdettäisiin selvittämään, vaan mahdollinen rikoksen tekijä, jonka ajatuksenjuoksua seurataan.

Roland on freelance-toimittaja, jonka työt ovat vähitellen vähentyneet. Avioeron jälkeen hän joutui pois vaimon omistamasta asunnosta ja hänestä tuli käytännössä asunnoton. Toistaiseksi hän saa asustaa tuttavan vain kesäkäyttöön tarkoitetulla homeisella mökillä. Roland on pahassa rahapulassa, yksin ja onneton. Hän saa päähänsä, että syyllinen hänen tilanteeseensa on pankinjohtaja, joka ei myöntänyt hänelle lainaa. Hän aikoo kostaa ja suunnittelee miehen tappamista. Roland on kuitenkin niin onneton kaikissa toimissaan, että lukija tietää heti, että hänen suunnitelmansa eivät toteudu ainakaan sellaisinaan.

Muita seurattavia ihmisiä ovat pankinjohtaja, hänen vaimonsa ja tyttärensä Evelina sekä Evelinan syöpää sairastava ystävä Alice. Kukaan henkilöistä ei ole sellainen kuin päältä katsoen näyttäisi. Esiteini-ikäiset tytöt pelaavat vaarallista peliä. Suomennoksen nimeen nostettu kissa on Evelinan, ja sillä on tärkeä osa lopun tapahtumissa. Kirjan alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on En yxa åt Alice, ja Alicen kirves on lopussa yhtä tärkeä kuin kissa.

Frimansson luo psykologiseen dekkariinsa oman erityisen tunnelman, kuten genren kirjoille kuuluu. Tyttö ja kissa -romaanin tunnelma syntyy suorastaan surkuhupaisan Rolandin pyristelystä ja alkavien hormonimyrskyjen riepotteleman Evelinan tempoilusta. Loppua kohti tapahtumien vauhti kiihtyy, ja lukija kääntää sivuja yhä nopeammin saadakseen selville, miten tämä kaikki oikein päättyy.


Inger Frimansson: Tyttö ja kissa
Suomentanut Taina Rönkkö
Like 2015, 460 s.
Ruotsinkielinen alkuteos En yxa åt Alice 2014


Jussi Adler-Olsen: Uhri 2117

Olen lukenut Adler-Olsenin osasto Q -sarjasta järjestyksessä viisi ensimmäistä. Uhri 2117 on kahdeksas osa, joten kaksi kirjaa on jäänyt väliin. Osaston entisten tuttujen työntekijöiden Carlin, Assadin ja Rosen seuraan on liittynyt uutena Gordon. Rosen ja Carlin elämässä on tapahtunut muutoksia, joihin viitataan sen verran selkeästi, että tätä kirjaa pystyi hyvin seuraamaan.

Aiheena on pakolaisuus ja terrorismi.

Tuo lukema näyttää meille, kuinka monta pakolaista on tämän vuoden aikana hukkunut Välimereen. Vastaavaan aikaan viime vuonna hukkuneita oli vieläkin enemmän, ja ensi vuonna tilanne on todennäköisesti yhtä paha. On hyvin huolestuttavaa, että vaikka nämä luvut ovat käsittämättömiä ja hirvittäviä, niin maailma – sinä ja minä – päättää täysin huolettomasti katsoa muualle, niin kauan kuin nämä kuolleet ihmiset pysyvät täydellisen anonyymeina.”

Uhrilla numero 2117 on yhteys taustastaan vaienneeseen Assadiin. Tässä kirjassa Assadin menneisyys paljastuu kaikessa karmeudessaan. Carl ja Assad seuraavat uhrin jälkiä Saksaan, jossa he yhdessä saksalaisten poliisien kanssa pyrkivät estämään vakavan terrori-iskun. Samaan aikaan Rose ja Gordon selvittävät Kööpenhaminassa uhrin 2117 inspiroimaa kotoperäistä rikosta.

Uhri 2117 on tunteellinen, jännittävä ja aiheeltaan ajankohtainen. Hieman sitä vaivaa sama ongelma kuin aikaisempiakin sarjan osia eli kirjaa olisi voinut tiivistää.


Jussi Adler-Olsen: Uhri 2117
Suomentanut Katriina Huttunen
Gummerus 2020, 511 s.
Tanskankielinen alkuteos Offer 2117, 2019

***********

Helmet-haastessa Tyttö ja kissa sopii kohtaan 32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa ja Uhri 2117 kohtaan 10. Kirjan nimessä on numero.

4 kommenttia:

  1. Kumpikin kirja on lukematta. Pohjoismaista löytyy hurjan paljon dekkarikirjailijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dekkaristeja todella riittää. Frimansson poikkeaa valtavirrasta kirjoittamalla yksittäisiä teoksia, eikä sarjaa. Hänen kirjansa muistuttavat Karin Fossumin psykologisia rikosromaaneja.

      Poista
  2. En ole minäkään lukenut näitä. Kiitos esittelyistä! Voisi joskus kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Adler-Olsenin kirjat kannattaisi lukea ilmestymisjärjestyksessä. Niissä on aika paljon päähenkilöiden siviilielämää. Sen sijaan Frimanssonin kirjoja voi lukea missä järjestyksessä tahansa.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.