perjantai 12. marraskuuta 2021

Rajala & Virkki: Annetaan tytön yrittää

 

Pertti Rajalan ja Susanna Virkin Annetaan tytön yrittää – Lasikatonmurtajia ja vaikuttajanaisia kokoaa yksien kansien sisään tietoja naisista, jotka ovat olleet omalla alallaan ensimmäisiä vaikutusvaltaiseen asemaan yltäneitä.

Kirja alkaa Minna Canthista. Sen jälkeen käydään läpi kaikki 19 naista, jotka pääsivät Suomen ensimmäiseen eduskuntaan vuonna 1907. Siitä jatketaan muihin tehtäviin politiikassa. Politiikka onkin kirjan painopiste, mutta myös ensimmäiset naiset korkeimmissa viroissa, yritysmaailmassa, armeijassa ja kirkossa pääsevät esille. Lopuksi palataan vielä kansanedustajiin nykyisen eduskunnan naisille lähetetyn tasa-arvokyselyn muodossa. Välissä on kirjoittajien lyhyitä katsauksia tasa-arvon etenemiseen.

Politiikassa naiset ovat jo päässeetkin varsin pitkälle, mutta moniin tehtäviin yllättävän myöhään. Vielä aktiivisesti toimiva Jutta Urpilainen on ensimmäinen valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja ja EU-komissaari. Yritysten korkeissa johtotehtävissä tasa-arvo on vielä kaukana. Ensimmäinen kauppaneuvoksen arvo on kuitenkin varsin kaukaa, vuodelta 1926. Se myönnettiin Hanna Parviaiselle.

Naisten esittelyt ovat hyvin lyhyitä, muutaman sivun tai joskus jopa vain yhden sivun mittaisia. Koska niissä edetään samalla kaavalla – tausta, varsinainen lasikaton murto, muu toiminta, niin kirjasta tulee aika luettelonomainen. Sisällysluettelo on yksityiskohtainen, joten kirjaa voi käyttää vaikka käsikirjana. Jos jostakusta naisesta haluaa enemmän tietoja, pitää turvautua muihin lähteisiin. Vinkkejä löytyy lähdeluettelosta. Hyviä elämäkertoja on tietysti kirjoitettu. Itse suosittelen esimerkiksi Merete Mazzarellan kirjaa Alma, joka kertoo Alma Söderhjelmistä, Suomen ensimmäisestä naisesta professorina. Toistoa on myös jonkin verran, varsinkin kansanedustajille tehdyn kyselyn tulosten käsittelyssä.

Loppujen lopuksi mielenkiintoisinta oli lukea ensimmäisen eduskunnan naisista. Heidän joukossaan oli ennestään jollakin tavoin tuttuja kuten Lucina Hagman ja Alexandra Gripenberg – sekä tietysti Miina Sillanpää, josta tuli myös ensimmäinen nainen ministerinä. Vaikka naiset edustivat viittä eri puoluetta, heidän tavoitteensa eduskunnassa muistuttivat toisiaan. Lucina Hagmanista sanotaan seuraavaa:

Hän kannatti kieltolakia, naisten mahdollisuutta päästä valtion virkoihin, sukupuolten samapalkkaisuutta, aviottomien lasten oikeudellisen aseman parantamista, kansakoulun muuttamista yleiseksi pohjakouluksi sekä vanhuusvakuutuksen luomista.

Kirjan nimellä on selkeä syntytarina. Elisabeth Rehnin valinta vuonna 1990 Suomen ja samalla maailman ensimmäiseksi puolustusministeriksi herätti kovasti arvostelua. Kenraali Adolf Ehrnrooth totesi silloin: ”Annetaan tytön yrittää, arvostellaan vasta myöhemmin.”


Pertti Rajala & Susanna Virkki: Annetaan tytön yrittää – Lasikatonmurtajia ja vaikuttajanaisia
Avain 2021, 231 s.
Sain kirjan kustantajalta

6 kommenttia:

  1. Tämä oli jo kerran kirjastossa esillä ja nyt vähän harmittaa, että en ottanut sitä mukaan. Tämä täytyy jossain vaiheessa lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kirja on hiukan kuivakka, niin suosittelen kyllä sen lukemista.

      Poista
  2. Hauska nimi kirjalla! Hyvä on meitä nuorempia naisia muistutella näistä lasikaton rikkojista. Voisin joskus tarttuakin tähän kirjaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo vanhemmat olivat tosiaan uutta asiaa. Presidentti Halosen ja hänen aikalaisensa tiedämme.

      Poista
  3. Bloggasin tästä juuri, kiinnostava kirja oli, vaikka ehkä tosiaan hieman enemmän raporttimainen kuin kirjamainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostava, kyllä, ja tärkeä. Muita blogikirjoituksia en ole huomannut kuin nämä meidän.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.