Pertti Rajalan ja Susanna Virkin Annetaan
tytön yrittää – Lasikatonmurtajia ja vaikuttajanaisia kokoaa yksien kansien
sisään tietoja naisista, jotka ovat olleet omalla alallaan ensimmäisiä
vaikutusvaltaiseen asemaan yltäneitä.
Kirja alkaa Minna Canthista. Sen
jälkeen käydään läpi kaikki 19 naista, jotka pääsivät Suomen ensimmäiseen
eduskuntaan vuonna 1907. Siitä jatketaan muihin tehtäviin politiikassa.
Politiikka onkin kirjan painopiste, mutta myös ensimmäiset naiset korkeimmissa
viroissa, yritysmaailmassa, armeijassa ja kirkossa pääsevät esille. Lopuksi
palataan vielä kansanedustajiin nykyisen eduskunnan naisille lähetetyn tasa-arvokyselyn
muodossa. Välissä on kirjoittajien lyhyitä katsauksia tasa-arvon etenemiseen.
Politiikassa naiset ovat jo
päässeetkin varsin pitkälle, mutta moniin tehtäviin yllättävän myöhään. Vielä aktiivisesti
toimiva Jutta Urpilainen on ensimmäinen valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja
ja EU-komissaari. Yritysten korkeissa johtotehtävissä tasa-arvo on vielä
kaukana. Ensimmäinen kauppaneuvoksen arvo on kuitenkin varsin kaukaa, vuodelta
1926. Se myönnettiin Hanna Parviaiselle.
Naisten esittelyt ovat hyvin
lyhyitä, muutaman sivun tai joskus jopa vain yhden sivun mittaisia. Koska niissä
edetään samalla kaavalla – tausta, varsinainen lasikaton murto, muu toiminta,
niin kirjasta tulee aika luettelonomainen. Sisällysluettelo on
yksityiskohtainen, joten kirjaa voi käyttää vaikka käsikirjana. Jos jostakusta
naisesta haluaa enemmän tietoja, pitää turvautua muihin lähteisiin. Vinkkejä
löytyy lähdeluettelosta. Hyviä elämäkertoja on tietysti kirjoitettu. Itse
suosittelen esimerkiksi Merete Mazzarellan kirjaa Alma, joka kertoo Alma
Söderhjelmistä, Suomen ensimmäisestä naisesta professorina. Toistoa on myös
jonkin verran, varsinkin kansanedustajille tehdyn kyselyn tulosten käsittelyssä.
Loppujen lopuksi
mielenkiintoisinta oli lukea ensimmäisen eduskunnan naisista. Heidän joukossaan
oli ennestään jollakin tavoin tuttuja kuten Lucina Hagman ja Alexandra Gripenberg
– sekä tietysti Miina Sillanpää, josta tuli myös ensimmäinen nainen ministerinä.
Vaikka naiset edustivat viittä eri puoluetta, heidän tavoitteensa eduskunnassa
muistuttivat toisiaan. Lucina Hagmanista sanotaan seuraavaa:
”Hän kannatti kieltolakia,
naisten mahdollisuutta päästä valtion virkoihin, sukupuolten samapalkkaisuutta,
aviottomien lasten oikeudellisen aseman parantamista, kansakoulun muuttamista
yleiseksi pohjakouluksi sekä vanhuusvakuutuksen luomista.”
Kirjan nimellä on selkeä syntytarina.
Elisabeth Rehnin valinta vuonna 1990 Suomen ja samalla maailman ensimmäiseksi
puolustusministeriksi herätti kovasti arvostelua. Kenraali Adolf Ehrnrooth
totesi silloin: ”Annetaan tytön yrittää, arvostellaan vasta myöhemmin.”
Pertti Rajala & Susanna Virkki: Annetaan tytön yrittää – Lasikatonmurtajia ja vaikuttajanaisia
Avain 2021, 231 s.
Sain kirjan kustantajalta
Tämä oli jo kerran kirjastossa esillä ja nyt vähän harmittaa, että en ottanut sitä mukaan. Tämä täytyy jossain vaiheessa lukea.
VastaaPoistaVaikka kirja on hiukan kuivakka, niin suosittelen kyllä sen lukemista.
PoistaHauska nimi kirjalla! Hyvä on meitä nuorempia naisia muistutella näistä lasikaton rikkojista. Voisin joskus tarttuakin tähän kirjaan!
VastaaPoistaNuo vanhemmat olivat tosiaan uutta asiaa. Presidentti Halosen ja hänen aikalaisensa tiedämme.
PoistaBloggasin tästä juuri, kiinnostava kirja oli, vaikka ehkä tosiaan hieman enemmän raporttimainen kuin kirjamainen.
VastaaPoistaKiinnostava, kyllä, ja tärkeä. Muita blogikirjoituksia en ole huomannut kuin nämä meidän.
Poista