Lycée Notre-Dame-du-Nil on saanut
nimensä patsaasta Vår Fru av Nilen, joka on pystytetty koulun lähellä
sijaitsevalle Niilin alkulähteelle. Koulu on sisäoppilaitos tytöille. Se on
eliittikoulu Ruandaa hallitsevien poliitikkojen, sotilaiden ja liikemiesten
tyttärille. Koulua pitävät katoliset nunnat, ja siellä puhutaan ranskaa.
Kirjassa on pääosassa kollektiivi
eli viimeistä vuottaan koulussa oleva luokka. Muutama tyttö nousee esille
enemmän kuin muut, varsinkin Virginie, toinen kahdesta kiintiötutsista, ja
Gloriosa, jonka isä on vaikutusvaltainen poliitikko. Gloriosa on ottanut
tehtäväkseen valvoa, että koulussa pysytään poliittisesti oikealla tiellä.
Hänen suhtautumisensa tutseihin käy ilmi hänen ensimmäisestä esiintymisestään
kirjassa.
”Det
där är kvoten: tjugo elever, två tutsier, och på grund av det har jag väninnor,
riktiga rwandiska tjejer från majoritetsbefolkningen, från befolkningen som
nyttjar hackan, som inte har plats på skolan. Som pappa säger gång på gång
måste vi verkligen se till att bli kvitt de där kvoterna en dag, det är
belgarnas påhitt!”
Kouluvuosi kulkee kulkuaan. Uusi
valkoinen nuori miesopettaja herättää ihmetystä: hänellä on pitkä tukka! Historiaa
opettava nunna pysyy edelleen Euroopan historiassa, koska hänen mukaansa
Afrikalla ei ole historiaa. Vuoden kohokohta on entisen siirtomaavallan Belgian
kuningattaren Fabiolan vierailu koululla.
Jos jollakulla tytöllä on sydänsuruja,
hän kääntyy sateentekijän puoleen. Sateelle puhumisen lisäksi tämä tietää keinot,
jolla poikaystävän saa palaamaan. Belgialainen tilanomistaja houkuttelee
tutsityttöjä luokseen maalatakseen heitä. Hän on saanut päähänsä, että tutsien
alkuperä on Egyptissä. Isä Herménégilde käyttää valittuja tyttöjä hyväkseen.
Kaikki tietävät sen, mutta siitä ei puhuta. Yksi tytöistä tulee raskaaksi kihlatulleen,
Zairen suurlähettiläälle. Hänet haetaan pois koulusta, ja vähän ajan kuluttua
hän kuolee. Vuosi muuttuu synkäksi. Jännitteet kasvavat. Gloriosan puheet ja
teot yltyvät yhä hurjemmiksi.
”Förresten
har han [pappa] berättat att tutsierna ska bort från skolorna och
förvaltningen. Det har påbörjats i Kigali och på universitetet i Butare.”
Lopulta koululla tapahtuu
hirveitä.
Vuosi on 1979. En olisi osannut
ajoittaa tapahtumia kirjan perusteella noin tarkasti, mutta vuosi sanotaan
takakannessa. Siellä on kerrankin myös loistavasti kirjaa kuvaava
tiivistys:
”Scholastique
Mukasongas prisbelönta roman Madonnan vid Nilen utgör en prolog till
folkmordet i Rwanda 1994, där skolan blir till ett mikrokosmos av det rwandiska
samhället.”
Madonnan vid Nilen on käännetty monelle kielelle,
mutta jostakin syystä ei suomeksi. Siitä on tehty myös elokuva.
Scholastique Mukasonga: Madonnan vid Nilen
Ruotsintanut Maria Björkman
Tranan 2020, 287 s.
Ranskankielinen alkuteos Notre-Dame du Nil 2012
***********
Maailmanvalloitus: Ruanda.
Huh, kuulostaa karulta! On kyllä jännä, ettei ole suomeksi.
VastaaPoistaKirja ei ole ihan niin ankea kuin minun kuvauksestani voisi päätellä, lukuun ottamatta lopun tapahtumia.
PoistaMm, mulla on hyllyssä lukemista odottamassa toinen Mukasongan kirja, katsotaan nyt milloin siihen ehdin tarttua...
VastaaPoistaTämän yhden lukemani perusteella voin suositella. Ja sinähän luet alkukielellä.
Poista