keskiviikko 3. marraskuuta 2021

Vladimir Bartol: Alamut

 

Slovenialaisen Vladimir Bartolin romaani Alamut ei kerro Sloveniasta. Alamut oli keskiaikainen linnoitus, joka sijaitsi nykyisen Iranin alueella. Linnoituksesta on jäljellä vain raunioita. Kirjassa vuosi on 1092, ja Alamutia hallitsee ismailiitti Hasan ibn Sabbah. Hän ja muutama muu kirjan henkilö ovat historiallisia. Runoilija Omar Khaijam mainitaan usein ibn Sabbahin ystävänä.

Historiallisen romaanin tyyliin Alamutia lähestytään kahden fiktiivisen henkilön kautta. Halima on nuori kaunis tyttö. Hänet ryöstetään ja viedään Alamutin läheisiin puutarhoihin, joissa hän kohtalotovereiden kanssa saa nauttia ylellisyydestä, mutta joutuu osallistumaan koulutukseen, joka tähtää miesten miellyttämiseen. Halima opettelee runojen kirjoittamista, keskustelutaitoa, tanssia, laulua ja fyysisiä taitoja, jotka saavat hänet punastumaan. Ibn Tahir on nuorukainen, joka tulee linnoitukseen vapaaehtoisesti. Hänet otetaan kovaan kouluun, jossa kehitetään tahdonlujuutta ja opiskellaan taistelutaitoja, ihmisruumiin rakennetta, ismaililaisuuden historiaa, arabiaa ja runoutta.

Ibn Sabbahin tavoitteena on kouluttaa nuorista miehistä kuuliaisia ”eläviä tikareita”, assassiineja, jotka täyttävät kyselemättä johtajansa käskyt. Tytöt ovat osa hänen kehittelemäänsä juonta. Tavoitteenaan ibn Sabbahilla on maallinen valta. Hän haluaa kaataa turkkilaisten seldzukkien valtakunnan. Hänen filosofiansa on hyytävää. Se perustuu ajatukseen ”mikään ei ole totta, kaikki on sallittua”.

Alamut on ilmestynyt jo 1938, mutta suomennos vasta 2008. Sen esittelemä karismaattinen johtaja, joka saa seuraajansa tekemään mitä haluaa, on historian eri aikakausilta tuttu hahmo. Historiallisena romaanina Alamut on välillä hieman raskas, varsinkin syventyessään ibn Sabbahin ajatuksiin.

Vladimir Bartol: Alamut
Suomentanut Kari Klemelä
Mansarda 2008, 518 s.
Sloveeninkielinen alkuteos Alamut 1938

***********

Maailmanvalloitus: Slovenia.

4 kommenttia:

  1. Onpas jännä miljöö tällä kirjalla. Mielenkiintoista myös, että itäeurooppalainen kirjailija on ottanut hahmoikseen muslimeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmestymisvuosi viittaa minusta siihen, että kirja heijastelee Euroopan kehitystä ennen toista maailmansotaa samalla kun kertoo historiasta.

      Poista
  2. Muistelen pitäneeni tästä, mutta niitä filosofisia ja aattellisia pohdintoja on tosiaan ihan runsaasti eli niiden lukemiseen kannattaa suhtautua myötämielisesti :) Verrokkina pidin Umberto Ecoa eli jos pitää Ruusun nimestä tai Foucaultin heilurista niin tähänkin kannattaa tarttua.

    Ja joo, ymmärtääkseni verhotusti kommentoi tilannetta oman aikansa Euroopassa, Mussolinia yms. eikä ne teemat nykyaikanakaan ole vieraita (päinvastoin, ja itse asiassa nykyajattelussa tällaisen kirjan kirjoittaminen olisi ehkä liiankin provokatiivista).
    Joskin on myös muistettava, että Balkanillahan on ihan merkittävän kokoinen muslimiväestö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut Ecolta vain Ruusun nimen, josta en pitänyt lainkaan. Alamutin luin mieluummin.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.