Kuukauden nobelisti Erik Axel Karlfeldt: Fridolins visor

 

Erik Axel Karlfeldt oli ruotsalainen runoilija, joka lienee nykyisin aika tuntematon. Karlfeldt oli Ruotsin akatemian vakituinen sihteeri, kun hänelle haluttiin myöntää Nobelin palkinto. Hän kieltäytyi palkinnosta. Karlfeldt kuoli keväällä 1931, ja samana vuonna palkinto myönnettiin hänelle postuumisti.

Kokoelman Fridolins visor runot on jaettu muutaman otsikon alle. Ur en landtlig ungkarls visbok sisältää runoja, joiden aiheena on runoilijuus, yksinäisyys, kaipaus, kevät ja nuoruus.  Cecilia Böljas visbok painottuu enemmän nuoreen rakkauteen. Från folkare-stigar ylistää Taalainmaata ja sen historiaa. Liv och död -osiossa on yksi kokoelman mieleenjäävimmistä runoista, Jorum (=kuolema), joka mukailee Hans Holbein nuoremman Kuolemantanssi-sarjaa. Jorumin ensimmäinen säkeistö:

Döden går från by till by
med sin murkna giga.
Gammal karl men kvick och kry,
smala ben och viga!
Kastar som en pojk mot sky
frodigaste piga.

Kuten edellä olevasta näkyy, Karlfeldtin runot ovat mitallisia ja loppusoinnullisia. Runoina ne eivät ole mitenkään vaikeita. Karlfeldt oli syntyisin maanviljelijäperheestä Taalainmaalta. Runoissa on paljon luontoaiheita sekä maaseutu- ja maataloussanastoa. Koska runot on kirjoitettu jo 1800-luvulla, niiden sanasto ja viittaukset ovat ilmeisesti osin vieraita ruotsalaisillekin. Näin voi päätellä Karlfeldt-seuran ylläpitämällä sivustolla karlfeldt.org olevista runojen selityksistä.

Vaikka runojen aiheena on usein nuoruuden ja rakkauden kaipuu, ne eivät suinkaan ole yleisilmeeltään synkkiä. Niissä on myös onnea ja joissakin jopa huumoria. Kirjoitan toiseksi näytteeksi nuorta salaista rakkautta kuvaavan runon Vårskymning kaksi viimeistä säkeistöä.

Så vandra de, och blekna begynner aftonskyn,
men de glöda om hyn,
och sälla, dunkla riken stå upp för deras syn.

De mötades på kullen, de mötades vid ån
i det glimmande slån.
De kyssades så blygt, att de skämmades för mån.

Vaikka Karlfeldtin runot olivat ainakin tässä kokoelmassa vanhahtavan viehättäviä, niin mitenkään erikoislaatuisia ne eivät olleet. Luulenpa, että niillä Nobelin saattoi ansaita vain ruotsalainen runoilija.

Karlfeldtilta ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa, mutta suomeksi runoja on ilmestynyt joissakin antologioissa.

Erik Axel Karlfeldt: Fridolins visor
Teoksessa Samlade dikter, Wahlström & Widstrand 1992
Fridolins visor on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1898

***********

Helmet-haaste: 6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija.