Mirkka Lappalainen: Smittenin murha

 

1600-lukuun erikoistunut historioitsija Mirkka Lappalainen kirjoittaa aikansa kohumurhasta. Sköldvikin kartanon isäntä Nils Rosenschmidt eli Smitten katosi vuonna 1673. Hänen ruumiinsa löydettiin tilan kaivosta seitsemän vuotta myöhemmin.

Lappalainen yrittää selvittää, mitä tapahtui. Kuka murhasi Smittenin? Tekijäksi on ollut aikanaan hyvin vahvana ehdokkaana kartanon puutarhamestari.

Minusta kirjassa kiinnostavampaa kuin murhamysteeri on 1600-luvun lopun elämä ja yhteiskunta, sekä se, miten historian tutkija löytää tietoja satoja vuosia vanhoista tapahtumista. Tärkeimpiä lähteitä ovat arkistot ja asiakirjat, jotka Ruotsin valtion byrokratia on tuottanut.

”Nils Rosenschmidtin suhde valtioon ja erityisesti sen viranomaisiin oli vähintäänkin turbulentti. Kruunun virkamiehet kirjasivat hänen nimensä loputtomiin luetteloihin, pöytäkirjoihin ja selvityksiin ja varmistivat samalla tahtomattaan, ettei Rosenschmidtin tarina unohdu.”

Smittenin tapauksessa varsinkin oikeuslaitoksen tuomiokirjat ovat olleet hyödyllisiä. Hän on itse ollut innokas käräjöijä, ja toisaalta hänet on myös haastettu käräjille eri syistä. Kirjasta saa muutenkin käsityksen, että käräjöinti oli yleistä, esimerkiksi tilojen sukuoikeuksista riideltiin.

1600-luvun sääty-yhteiskunnassa ihmisen odotettiin elävän säätynsä mukaisesti. Smitten oli alempaa aatelia ja siitäkin jo reunalle luiskahtanut. Normaalisti kartanon isännällä oli palvelijoita, joista hän huolehti ja joiden oletettiin olevan uskollisia isännälleen. Smittenillä ei ollut resursseja aateliseen elämäntapaan, eikä hän pystynyt palkkaamaan kunnollista palveluskuntaa. Murhasta syytetty puutarhamestarikin oli taustaltaan hyvin epämääräinen. Herää myös kysymys, miksi rappiolla olleessa kartanossa, jonka päärakennus oli palanut, oli puutarhamestari.

Aikakausi oli väkivaltainen. Smittenin murha kuitenkin poikkesi tavanomaisesta taposta. Murhasta rangaistus oli kuolema, mutta mielenkiintoisesti tuomioon tarvittiin joko syyllisen tunnustus tai kaksi yhtäpitävää silminnäkijätodistusta. Ruotsin oikeuslaitos on ollut varovainen kuolemantuomion suhteen.

Smittenin murha. Katoamistapaus 1600-luvulta on tietokirja sääty-yhteiskunnasta ja oikeuslaitoksen toiminnasta. Kirjassa on jonkin verran toistoa, mutta muuten se on oivallista luettavaa historiasta kiinnostuneelle.

Mirkka Lappalainen: Smittenin murha. Katoamistapaus 1600-luvulta
Siltala 2022, 251 s.