Saksalainen
filosofi Rudolf Eucken sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1908. Kirjoittaessani
tästä kirjasta liikun itselleni vieraalla alueella. Ainoa filosofiseksi
katsottava teos, jonka olen lukenut, on Bertrand
Russellin esseekokoelma Muotokuvia muistista ja muita esseitä. Se oli
hyvin selkeää luettavaa.
Elämän
tarkoitus ja arvo on ilmestynyt 1908, mutta esipuheensa mukaan
Eucken on uudistanut kirjaa voimakkaasti ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Suomennos on tehty vuoden 1922 painoksesta. Suomennos on huono. Siinä on
kömpelöitä lauserakenteita ja omituisia sanoja. Tämä kirja ei todellakaan ole
selkeä. Suomennos on varmasti siihen osasyyllinen, mutta tuskin kokonaan.
Kirjan
lähtökohtana on Euckenin mukaan se, että ihmisiltä oli kadonnut yhteinen
perustus elämälleen. Maailma oli pirstoutunut. Suurimpana syyllisenä hän pitää
tieteen ja tekniikan kehitystä. Euckenin ihmiskunta tuntuu tarkoittavan
eurooppalaisia ja joskus pelkästään saksalaisia. Hän viittaa hyvin harvoin
muihin ajattelijoihin. Jos viittaa, niin useimmin Goetheen ja Lutheriin. Kirjan
mottokin on Lutherilta.
Elämän
tarkoitus ja arvo löytyvät Euckenin mukaan, kun syntyy maailmaa yhdistävä liike,
jolla on ”kohottava päämäärä”. Sitä hän ei sano, mikä tuo päämäärä on.
Sen hän sanoo, että se ei ole kommunismi. Yksittäisen ihmisen pitää liittyä tuohon liikkeeseen, kunhan
hän ensin nousee luonnonihmisen tasolta luovalle henkiselle tasolle. Kohoaminen
ei voi tapahtua pelkästään ihmisen voimin, vaan siihen tarvitaan ihmisen
yläpuolella oleva valta. Kuulostaa uskonnolta.
Kirjassa
pyöritellään lähes kahdensadan sivun verran asioita, joita edelle tiivistin.
Saksankielisen
Wikipedian mukaan Eucken on nykyisin filosofina jokseenkin unohdettu.
Rudolf Eucken: Elämän tarkoitus ja arvo
Suomentanut Lauri Hendell
Otava 1925, 189 s.
Saksankielinen alkuteos Der Sinn und Wert des Lebens 1908
Suomennos on tehty kirjan 9. painoksesta vuodelta 1922
Melko sisäänpäin lämpiävältä kuulostaa... Ei sinänsä ihme, ettei Euckenia juuri muisteta (itse en ennen postaustasi ollut kuullutkaan).
VastaaPoistaEt varmasti ole ainoa, joka ei tiennyt Euckenia.
PoistaSelontekosi ainakin vaikuttaa hyvin selkeältä. Tulee mieleen, jotta olisiko Eucken ajatellut, että ihmisten erkaantuminen aikaisemmasta kristilliseen ajatteluun perustuneesta yhtenäiskulttuurista vaatisi tilalleen jonkin uuden tavoitteellisen ajattelumallin, joka pitäisi ihmiset käymästä toistensa kurkkuun kiinni. Jos kirja olisi ajalta eka maailmansodan jälkeen, sellaisen ajatuksen ymmärtäisi helpommin. Ehkä filosofi oli niin paljon aikaansa edellä, että hänet on sittemmin unohdettu kerrassaan.
VastaaPoistaNiin, kyllähän malli, joka auttaisi estämään sotimisen, olisi tarpeellinen, nytkin.
PoistaOlen lukenut tämän ja on ymmärrykseni mukaan vuodelta 1908. Oli sangen raskas luettava.
PoistaOn vuodelta 1908, mutta Eucken teki myöhempiin painoksiin suuria muutoksia. Oli raskas.
Poista