Espanjalaisen
Rosa Monteron El peligro de estar cuerda (Tervejärkisyyden vaarat; lainaan nimen suomennoksen Kirjaluotsilta) käsittelee luovuuden ja erilaisuuden välistä yhteyttä. Montero
aloittaa sanomalla (oma käännökseni):
”Olen
tiennyt aina, että joku ei toiminut hyvin pääni sisällä.”
Montero
kirjoitti osittain samasta aiheesta vuoden 2003 teoksessaan La loca de la
casa (Talon hullu nainen), jossa hän keskittyi mielikuvitukseen. Luin sen
aiemmin tänä vuonna.
Montero
on suunnitellut vuosikausia kirjoittavansa luovuudesta. Hän on lukenut ja
kerännyt aineistoa. Hän on opiskellut aikanaan psykologiaa tiedotusopin lisäksi
ja viime aikoina hän on tutustunut aivotutkimuksen uusiin tuloksiin. Hän käy
läpi erilaisia luovuuteen vaikuttavia osatekijöitä kuten (muutamia
mainitakseni) dissosiaatio ja selkeä tietoisuus sivupersoonista, aikainen
kokemus menetyksestä, varhaiskypsyys, toisaalta lapsellisuus aikuisena, erityisherkkyys,
taipumus mielenterveyden häiriöihin. Montero on hyvä kirjailija,
joten hän ei kirjoita tylsästi, vaan esittelee asiansa pitkälti esimerkein,
joita ottaa omasta elämästään ja kirjailijuudestaan ja toisten kirjailijoiden
kokemuksista. Hän viittaa muiden muassa Emily Dickinsoniin, Virginia Woolfiin,
Sylvia Plathiin ja Janet
Frameen. Kirjan nimi tulee Dickinsonin runosta I think I was enchanted.
El peligro de estar cuerda on yhdeksäs Monterolta lukemani
kirja, joten hänen omiin teoksiinsa liittyvät esimerkit avautuivat minulle
hyvin. Luovuus on usein lähellä hulluutta, ja Montero onkin sijoittanut
kirjaansa paloittain etenevän fiktiivisen tarinan siitä, mitä hänelle olisi
voinut tapahtua, jos hänen erilaisuutensa olisi luiskahtanut rajan väärälle
puolelle.
Montero on
seitsemänkymmentävuotias. Hän kirjoittaa myös vanhenemisesta ja siitä, miten sen
kestää ja miten se vaikuttaa kirjoittamiseen. Kirjaan on liitetty El Paísissa 1997 julkaistu Monteron
tekemä Doris Lessingin haastattelu, jossa puhutaan samoista asioista, ja toiveikkaasti
kirjoittamisen nautinnon pysymisestä ennallaan.
Tämän erilaisuutta rohkeasti puolustavan
kirjan on siis lukenut myös Kirjaluotsi.
Rosa Montero: El peligro de estar cuerda
Seix Barral 2022, 7. painos, 359 s. (1. painos myös 2022)
Olen varmaan ennenkin kommentoinut kirjalijasta, että häntä ei ole suomennettu. Mikä vahinko! Kiinnostaisi paljon. Ehkä joku teistä espanjan taitoisista vielä ryhtyy hommaan. Hyvää Joulua!
VastaaPoistaSuomentaminen on vaikeaa; ei sujuisi ainakaan minulta. Hyvää Joulua!
PoistaOnpas harmi, ettei tätä(kään) espanjankielistä kirjaa ole suomeksi! Kuulostaa aivan todella mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaToinen Monteroa ihaileva bloggaaja eli Kirjaluotsi ja minä olemme yhdessä harmitelleet Monteron suomentamattomuutta. Hyvää Joulua!
Poista