tiistai 21. maaliskuuta 2023

Taru Kumara-Moisio: Taniwha

 

Taniwhat ovat maorien mytologiaan kuuluvia suuria yliluonnollisia hahmoja, jotka asuvat syvissä vesissä. Niillä on erilaisia esiintymismuotoja, ja ne voivat olla ihmisten suojelijoita tai vaarallisia hirviöitä.

Ellan piirustuksissa peto möyrästää keltasilmäisenä ja violettisuomuisena. Taniwhoja voi olla monenlaisia, mutta tällaiselta näyttää juuri Ellaa vainoava Taniwha.

Kymmenvuotias Ella joutuu olemaan vuoden Uudessa-Seelannissa isänsä työn vuoksi. Ellan äiti on innoissaan, mutta Ella kaipaa Tampereelle ystäviensä luo. Aluksi hän ei osaa tarpeeksi englantia ja on yksinäinen. Kun hän kuulee Taniwhasta, siihen tiivistyvät kaikki hänen vieraassa maassa tuntemansa pelot. Jotain positiivistakin tapahtuu: Ella huomaa osaavansa lukea muiden ajatuksia, jos keskittyy kunnolla. Tai oikeastaan hän näkee ajatukset kuvina. Vähitellen Ella alkaa sopeutua. Hän saa ystävän, maoritaustaisen Tanen. Tanen vuoksi Ellan on lopulta voitettava Taniwha. Siinä häntä auttaa Hine, maorien legendojen yön ja kuoleman jumalatar.

Taniwhassa lapsen kokema vieraan pelko on kytketty oivaltavasti Uuden-Seelannin mytologiaan. Kirjassa kuvataan enemmän uudessa maassa asumisen haasteita kuin mitään varsinaisesti yliluonnollista. Ella on tarinan keskipiste. Muutama äidin minämuotoinen kirjoitus tuntui tarpeettomalta. Ellan ajatuksista selvisi kaikki oleellinen, myös perheen sisäiset muutokset.


Taru Kumara-Moisio: Taniwha
Osuuskumma 2019, 213 s.

***********

Helmet-haasteen kohta 38. Kirjan tarina perustuu myyttiin, taruun tai legendaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.