Paratiisi on
Yusufin tarina. Hän joutuu lähtemään kotoaan 12-vuotiaana. Hänen isänsä antaa
pojan Aziz-sedälle maksuksi veloista, joita ei ole pystynyt hoitamaan.
Yusufille asioiden oikea laita selviää vasta myöhemmin. Aziz ei ole hänen oikea
setänsä, mutta Yusuf ei osaa käyttää hänestä muuta nimitystä. Yusufista tulee
apulainen Aziz-sedän kauppaan. Kauppaa hoitaa Khalil, joka hänkin on palvelija
isänsä velkojen vuoksi. Khalilin sisar Amina on suljettu taloon muurien taakse.
Kun
Yusuf on tarpeeksi vanha, Aziz-setä ottaa hänet mukaan kaupparetkelle
sisämaahan. Retkestä tulee niin painajaismainen, että se muistuttaa matkaa
pimeyden sydämeen. Tukahduttava viidakko, moskiitot, käärmeet, taudit,
vihamieliset lahjoja vaativat kylänvanhimmat – kaikki uhkaavat henkeä.
Viimeisestä vaarasta retkikunnan pelastavat saksalaiset. Ajankohta on
1900-luvun alkupuoli ja paikka saksalaisten hallitsema itäinen Afrikka. Siitä
huolimatta saksalaisia ei paljonkaan näy. Sitäkin enemmän heistä puhutaan ja
heistä liikkuu juoruja. Yleisesti uskotaan, että he pystyvät syömään rautaa.
Yusuf on
kaunis poika ja hänestä kasvaa kaunis nuorukainen. Kauneus on niin huomattavaa,
että jotkut liittävät siihen taianomaisia ominaisuuksia. Yusufille on
kauneudesta haittaa, jopa vaaraa. Sisämaan retkellä hän olisi kelvannut kylien
sulttaaneille korvaukseksi kulkuoikeudesta. Toisenlainen vaara odottaa
Aziz-sedän talon muurien sisällä. Taloa ympäröi kaunis puutarha, mutta se ei
ole paratiisi. Aminan sanoin:
”Jos
maan päällä on helvetti, se on täällä.”
Samoin
kuin Gurnahin edellinen suomennos Loppuelämät, Paratiisi vie
eurooppalaisen lukijan ennestään huonosti tunnettuun aikaan Afrikassa. Arabit
ja intialaiset pyörittävät taloutta. Saksalaiset yrittävät tuoda omia hallintatapojaan
maahan. Afrikkalaiset kelpaavat työntekijöiksi ja sotureiksi tulossa olevaan
sotaan Englantia vastaan. Yusuf on arka, ujo ja mukautuvainen. Hänen
tarkkaavainen katseensa ei auta löytämään oikeata suuntaa elämälle.
”Tapahtumien
vyöry oli määrännyt hänen päiviensä suunnan, sitten hän oli pitänyt päänsä
kuohujen yläpuolella ja katseensa taivaanrannan kynnyksellä. Hän pysytteli
mieluummin pimennossa kuin tavoitteli turhaa tietoa siitä, mitä lymysi edessä.
Hän ei keksinyt, kuinka voisi vapautua ikeestä, joka oli kahlinnut hänet tähän
elämään täällä.”
Paratiisi on
vahva teos. Sen kuvaama elämä on rujoa ja kovaa. Toivon ja onnen hetket ovat
lyhyitä, kaipaus on pysyvää.
Paratiisi on luettu myös blogissa Annelin lukuvinkit.
Abdulrazak Gurnah: Paratiisi
Suomentanut Einari Aaltonen
Tammen Keltainen kirjasto 2023, 307 s.
Englanninkielinen alkuteos Paradise 1994
Vaikuttaa sisältäneen paljon samantapaisia elementtejä kuin Loppuelämät.
VastaaPoistaParatiisi keskittyy enemmän Yusufiin, eikä aikaskaala ole niin pitkä kuin Loppuelämissä, mutta muuten näissä on kyllä paljon samaa.
PoistaTuo alku oli samaa kuin Loppuelämät teoksessa. Olen lukenut aika vähän Afrikkaan sijoittuvia kirjoja. Hyvä, että niitä julkaistaan Suomessa. Afrikkalainen historia tulee näkyvämmäksi.
VastaaPoistaMinä olen viime vuosina yrittänyt etsiä afrikkalaisia kirjoja luettavaksi. Tuntuu, että siitä mantereesta tietää aivan liian vähän.
Poista