Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth

 

Tutkija Minna Maijalan kirja Minna Canthista jäi minulta aikanaan lukematta, vaikka kirjabloggaajat valitsivat sen ilmestymisvuotensa parhaaksi tietokirjaksi. Naistenviikko on sopiva ajankohta korjata tuo aukko lukemisissani. Naistenviikkohaastetta vetää jälleen kerran blogi Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

Muistan kirjan ilmestymisajalta, että siitä nostettiin esille Maijalan aikaisemmista tulkinnoista poikkeava käsitys Canthin aviomiehestä ja avioliitosta. Canthin aikalaisen Lucina Hagmanin kirjoittama ensimmäinen elämäkerta oli luonut kuvan vaikeasta avioliitosta, jossa Canth kypsyi naisasianaiseksi. Maijala on paneutunut Canthin itsensä norjalaiselle lehdelle kirjoittamaan pienoiselämäkertaan sekä hänen laajaan kirjeenvaihtoonsa ja on päässyt siten lähelle Canthia. Hän tutustuttaa lukijan Minna Canthiin, joka oli tavallinen ihminen ”iloineen ja suruineen, innostuksineen ja heikkouksineen” ja jonka avioliitto rakastavan miehen kanssa oli onnellinen.

Pidin kirjassa erityisesti siitä, miten Maijala käsittelee Canthin tuotantoa nimenomaan kirjallisuutena, eikä pelkkänä ”tendenssikirjallisuutena”.

”Teosten lukeminen puhtaasti yhteiskunnallisena kannanottona, lähestulkoon poliittisena manifestina, jättää sivuun tärkeimmän osan Canthin kirjailijantyötä ja sen syvät yhteydet ajan eurooppalaiseen kirjallisuuteen ja uuteen luonnontieteelliseen maailmankuvaan.”

Minulle oli aivan uutta lainauksessakin mainittu Canthin syvällinen perehtyminen aikalaiskirjallisuuteen, joka näkyy selvästi Maijalan analyyseissä hänen teoksistaan.

Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen, Elämä, kertoo Canthin elämäntapahtumat. Toinen osa, Kirjoittaminen, keskittyy Canthiin kirjailijana. Kolmannessa osassa, nimeltään Aatoksia, käsitellään naisasiaa, mutta muun muassa myös Canthin suhdetta uskontoon. Sitä Maijala kuvaa ”hartaaksi epäilyksi”. Rakenne johtaa joissakin kohdissa toistoon, mutta ei häiritsevästi.

Vaikka Canth saavutti arvostusta jo elinaikanaan, hän joutui kokemaan rankkaa arvostelua konservatiivisilta piireiltä. Kirjeessä Otavan Hannes Gebhardille hän purkaa tuntojaan.

”Kansallisesta innostuksesta ryhdyin työhön. Ja hauskaa, iloista se oli alussa. Mutta »Työmiehen vaimosta» alkaen olen saanut kokea niin paljon vihaa, ilkeyttä ja vainoa, että työ muuttui surulliseksi velvollisuudeksi ja lopulta kun sekä valtiopäivillä, että Suomettaressa minut leimattiin »turmiolliseksi» kirjailijaksi. Ei en sitä enää pitänyt velvollisuutenakaan. Raskasta se on ollut ja masentavaa.”

Edelläkävijän osa ei aina ole helppo.

Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth
Otava 2014, 431 s.

***********

Minna Canthin ohella kirja luo kuvan Kuopion kulttuurielämästä 1800-luvun lopulla, joten sijoitan sen Helmet-haasteessa kohtaan 8. Kirja kertoo pienestä kaupungista.