Luiz Ruffato: Päättyy myöhäinen kesä

 

Yleensä kirjat, joiden teksti on tajunnanvirtaa ja joissa ei ole kappalejakoa, eivät kuulu suosikkeihini. Brasilialaisen Luiz Ruffaton romaanissa Päättyy myöhäinen kesä on molemmat edellä mainitut ominaisuudet, mutta siitä huolimatta kirja otti minut kokonaan valtaansa. Hieno teos.

Vähän yli 50-vuotias Oséias tulee muutamaksi päiväksi vanhaan kotikaupunkiinsa, jossa ei ole käynyt vuosikausiin. Hyvin pian selviää, että hän on vakavasti sairas. Oséias tapaa sisarensa ja veljensä, jotka ovat menestyneet taloudellisesti paljon häntä paremmin, sekä toisen sisaren, joka elää väkivaltaisessa avioliitossa. Hän kohtaa sattumalta myös entisen tyttöystävänsä. Yksi kouluaikaisista kavereista on kaupunginjohtaja, ja hänet Oséias onnistuu pikaisesti tapaamaan muutaman yrityksen jälkeen.

Teksti kulkee Oséiaksen tajunnanvirtana – hyvin harkittuna sellaisena. Ainoat katkokset tulevat, kun hän nukkuu joko päivällä väsähtäneenä tai yöllä levottomana. Yöunien kohdalla kirjan luvut vaihtuvat. Vähitellen selviää, että Oséias on eristäytynyt ja yksinäinen. Hän ei ole pitänyt yhteyttä sukulaisiinsa, vaimo on lähtenyt pojan kanssa vuosia sitten ja kauppamatkustajan töistä on tullut potkut.

Oséias kulkee paikasta toiseen, syö, juo, käy vessassa, voi pahoin. Hän havaitsee kaikki yksityiskohdat, kuten entisen tyttöystävän kotona.

”Kierrän talon Marildan perässä mekastavat koirat kintereilläni ja lasken sanomalehtinipun terassille, jolla on yltympäri kakkaa ja pissaa. Kuvottaa. Nurmikon siellä täällä peittämällä pihalla on muutama hedelmäpuu, sitruunapuu, brasilianrypälemyrtti, papaija, grilli, pöytä ja neljä valkoista muovituolia.”

Ahdistavia ajatuksia korostaa jatkuva hikoilu ja kuumuus. Lippalakki on avuton suoja paahtavaa aurinkoa vastaan. Jalat kärventyvät kuumalla asfaltilla. Vanhat tutut paikat ja sisarukset herättävät muistoja.  Oséiasta painaa nuorena kuolleen sisaren kohtalo, josta hän ei osaa irrottautua.

”Olen pelästynyt haamu, joka törmäilee menneisyytensä paikoissa levottomina liikkuviin vainajiin.”

Päättyy myöhäinen kesä on neljäs Ruffatolta suomennettu romaani. En ollut aiemmin huomannut tällaista erinomaista kirjailijaa lainkaan. Kannattanee tutustua hänen muihinkin teoksiinsa.

Muualla blogeissa: Kirjaluotsi.

Luiz Ruffato: Päättyy myöhäinen kesä
Suomentanut Tarja Härkönen
Into 2022, 227 s.
Portugalinkielinen alkuteos O verão tardio 2018

***********

Helmet-haaste: kohta 11. Kirjailijan nimessä on yhtä monta kirjainta kuin sinun nimessäsi.