Kirjassa kerrotaan paljon Brodien
yksityiselämästä ja varsinkin hänen suhteestaan teini-ikäiseen poikaansa
Nathaniin. Nathan asuu varsinaisesti äitinsä Julian kanssa, mutta on yhä
enemmän isänsä luona. Brodie hoivaa usein myös Julian iäkästä
labradorinnoutajaa Didoa, joka tuntuu olevan hänelle joskus tärkeämpi kuin
yksikään ihminen.
Rikosaihe on
raskas eli lasten ja nuorten naisten hyväksikäyttö ja siihen kuuluva ihmiskauppa. Atkinsonin
tyyliin ei onneksi kuulu rikollisten tekojen yksityiskohtainen kuvailu. Juonia
on kolme. Yhden niistä Brodie huomaa ja ratkaisee itse. Kaksi muuta liittyvät
toisiinsa, vaikka toinen onkin vuosikymmenten takaa. Mainiointa kirjassa on
tuota vanhaa juttua vielä kerran selvittämään määrätty
rikoskonstaapelikaksikko. Nuoret naiset näyttävät lapsilta ja sattuvat aina olemaan
sopivissa tai – näkökulmasta riippuen – sopimattomissa paikoissa.
Liian
kirkas taivas käynnistyy todella hitaasti. Siinä esitellään
suuri määrä henkilöitä, joista osa on kovin samantyylisiä. Kuuntelin kirjan, ja
henkilöt menivät alussa sekaisin. Lukiessa sellaista ei tapahtuisi. Kirjan
loppu on myös pitkitetty. Loppuhuipennuksen jälkeen tulee vielä perusteellisia
selityksiä ja mihinkään muuhun liittymättömiä Brodien siviilielämän tapahtumia.
Tiivistäminen olisi ollut paikallaan.
Liian kirkas taivas ei ollut parasta Atkinsonia. Siinä korostuivat aiemmista Jackson Brodie -kirjoista tutut hitaus ja monet epätodennäköiset yhteensattumat. Lukijan tyyliin totuttelu vei myös oman aikansa.
Kirjablogien naistenviikkoa vetää
blogi Tuijata. Kulttuuripohdintoja. Sinne tulee yhteenveto viikon postauksista.
Kate Atkinson: Liian kirkas taivas
Suomentanut Kaisa Kattelus
Kuuntelin kirjaston Ellibs-palvelusta, kesto 13 h 55, lukija Antti Virmavirta
Englanninkielinen alkuteos Big Sky 2019
VastaaPoistaTeoksen teema on yksiselitteisesti inha!! Mutta Atkinson osoittaa tässäkin kirjoittajan- ja kuvailuntaitonsa, joka jättää tuon kaupanteon ja hyväksikäytön vain osaksi teoksen sisältöä.
Näin sarjan keskelle hypännenä alkuun tuli hortoiltua henkilöviidakossa,
ennen kuin palaset ja roolit loksahtelivat kohdalleen, mutta sitten kääntyivät sivut kuin itsekseen.
Aihe, niin vastenmielinen kuin onkin, on valitettavan realistinen. Ihmiskauppaa tehdään koko ajan.
PoistaOi, Brodie on yksi suosikkietsivistäni! On totta, että tämä ei ole sarjan parhaimmistoa. Mutta miksiköhän Atkinsonilta ei ole suomennettu (tai ilmestynyt) pitkään aikaan mitään?
VastaaPoistaKiitos naistenviikkoon osallistumisesta!
Kiitos itsellesi haasteen järjestämisestä!
PoistaAtkinson on ollut lukulistalla jo tosi pitkään. Pitäisi kokeilla vaikka tätä sarjaa.
VastaaPoistaJos kokeilet, niin aloita sarjan ensimmäisestä osasta Ihan tavallisena päivänä.
Poista